Vuoden voitokkain lähikuvassa 
– selvityksessä paras lähtörata
Vuaran Viima ja Pasi Autio ovat paistatelleet alkuvuoden auringossa.Kannen kuva: Kirsi Kantokoski

Vuoden voitokkain lähikuvassa – selvityksessä paras lähtörata

Vuaran Viima on alkuvuoden voitokkain hevonen kuudella voitollaan. Tamma ei ehkä lähde rakettina matkaan, eikä sillä ole huikeaa pätkänopeutta, mutta se jaksaa mennä. ”Siinä on kestävyyttä. Se on tasainen puurtaja”, valmentaja Pasi Autio kuvailee.

Tasainen on hevosen luonnekin, paitsi silloin, kun sen näköpiiriin osuu traktori tai joku muu kone tai auto. Autio ei tiedä, mistä hevosen pelko juontaa juurensa, mutta ei siitä eroonkaan ole päästy. ”Kotonakin on traktori, ja aina se vaan sitä pelkää. Se saattaa tehdä u-käännöksen tai lähteä kiitolaukkaa.”

Kuinka Vuaran Viima päätyi Autiolle ja toiselle omistajalleen Pasi Arolle? Kuinka omistajakaksikon yhteistyö sai alkunsa? Ketkä muut kuuluvat Vuaran Viiman tiimiin? Miksi tamma on enemmän talvihevonen? Miten Autio on saanut silmäteränsä näin valtavaan lentoon? Lue lisää keskiviikon Hevosurheilusta.

Lähtöradan arvonnalla on iso merkitys ravikilpailun voittamisessa. Jos lähtöradan saa valita, valitaan ensimmäisenä yleensä rata 2. Toisin kuin usein luullaan, tilastollisesti se ei kuitenkaan ole paras. Tilastollisen analyysin pohjana käytettiin kaikkia Suomen ryhmälähtöjä 1.1.2000 – 3.3.2022. Yhteensä aineistossa on 64 764 lähtöä, joihin osallistui 8–12 hevosta. Aineisto rajattiin täysiin lähtöihin, eli mukana on vain lähdöt, joissa starttasi 12 hevosta. Niitä on tässä aineistossa 20 589.

”Otos on niin valtava, että sen tulos on tilastollisesti merkittävä”, Hippoksen tietohallintopäällikkö Jukka Niskanen kertoo.

Tilastollisesti parhaan lähtöradan lisäksi jutussa kerrotaan myös, miksi suurkilpailuiden finaaleissa yleensä rata 2 valitaan ensimmäisenä, ja miksi se niissä on myös perusteltua.

Palautuminen, ennaltaehkäisy sekä isommista ja pienemmistä vammoista toipuminen ovat tärkeässä roolissa sekä urheilu- että harrastehevosen elämässä. Erilaisia teknisiä apuja hevosten hoitamiseen on kehitetty jo useampia vuosikymmeniä.

Vaikka apuvälineitä on erilaisia, yleensä tavoite on sama: vilkastuttaa aineenvaihduntaa, poistaa kipua, vähentää turvotusta ja saada imunestekiertoon vauhtia. Osa laitteista vaikuttaa esimerkiksi hermostoon ja kipuportteihin.

Alan pioneeri Ismo Haapanen kertoo Hevosurheilun jutussa, että monenlaista onkin vuosien aikana ehditty kokeilla. Uudet keksinnöt saavat aina huomiota, mutta ajan kuluessa osa jää pölyttymään hyllyille. Hevosurheilu tutustui muun muassa TENS-laitteeseen, shockwaveen ja muihin sähköön, sähkömagneettiseen impulssiin, paineaaltoihin ja mekaaniseen värinään perustuviin laitteisiin.

Laura Koskenmäki on Englannissa asuva hevosten kouluttaja ja valmentaja, joka kurssittaa Suomessa klassisessa ratsastuksessa ja maastaratsastuksessa.

”Kun asiat tehdään myös oikein maasta, saadaan aikaan laadukkaampaa ratsastusta. Mutta tietenkään kaikki tätä harjoittavat eivät ratsasta, esimerkiksi hevosen terveyteen liittyvistä syistä”, Koskenmäki sanoo. Lue lisää keskiviikon Hevosurheilusta.

Uutisissa kerromme muun muassa työnsä aloittaneesta raviratavaliokunnasta.

Tuttuun tapaan Hevosurheilu tarjoilee myös kotimaan ravien lähtölistat aina tiistaihin asti.

Kiinnostuitko? Hevosurheilu palvelee sekä printti- että digiversiona.

Digilehden voi lukea missä päin maailmaa tahansa. Kätevästi digilehteä lukemaan pääsee lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta. Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi