Vuohisrupitaudin tutkimuksista alustavat tulokset – ”Poikkeuksellisesta ja merkittävästä löydöstä kysymys”

Helsingin yliopisto selvittää ravihevosissa talvella riehuneen tarttuvan vuohiskuopan ihotulehdusepidemian aiheuttajaa. Taudinkuvaan kuuluvat jalkojen turpoaminen ja vuohiskuopan ihoon ilmestyvät rakkulamaiset muutokset, jotka alkavat myöhemmin erittää visvaa tai märkäeritettä. Tulehtunut jalka on erittäin kipeä ja hevonen saattaa ontua jopa kävellessä.

Näytteitä on saatu ja tutkittu noin kahdestakymmenestä hevosesta yli kymmeneltä tallilta eri puolilta Suomea.

Usean hevosen ja tallin näytteistä on löytynyt poxviruksen perimää, DNA:ta. Tarkemmin analysoitujen DNA-pätkien perusteella virus vaikuttaa kuuluvan parapoxviruksiin.

”Tässä on poikkeuksellisesta ja merkittävästä löydöstä kysymys”, tutkimusryhmässä mukana ollut eläinlääkäri Katja Hautala kertoo.

Kyseessä on hevosilla harvinainen virus, mutta ihan ensimmäistä kertaa parapoxvirusta ei hevosista löydetä. Alustavasti näyttää, että nyt löytynyt virus on läheistä sukua Suomessa yksittäisestä hevosesta vuonna 2013 löydetylle poxvirukselle. Tiedotteessa kerrotaan asian vaativan jatkoselvitystä, sillä löydetyt DNA-pätkät ovat noin tuhannesosa parapoxviruksen laajasta perimästä.

”Vuonna 2013 kyseessä oli vain yksi yksittäinen hevonen tallissa, jossa oli lähes 20 muutakin hevosta, joista nämä muut eivät sairastuneet ollenkaan. Nyt taas virus aiheutti epidemian. Myöskään maailmalla ei ole tunnistettu mitään vastaavaa. Ihan jotain yksittäisiä raportoituja tapauksia löytyy, mutta ei mitään näin laajaa”, Katja Hautala toteaa.

Vuohisrupiepidemiaan liittyy vielä paljon vielä kysymyksiä.

”Onko parapoxvirus yksi ja ainoa epidemian aiheuttaja vai onko siellä muitakin tekijöitä? Todennäköisesti kyseessä on monisyinen juttu. Toinen kysymys liittyy tartuntaan. Lähtökohtaisesti parapoxvirukset ovat sellaisia, että ne eivät mene terveen ihon läpi. Tämä meidän epidemia tänä talvena ja edellinen isompi epidemia vuonna 2015 ovat olleet juuri talviaikaan. Liittykö se siihen, että ratojen pinta on karkeampaa, ratoja suolataan ja helpommin tulee ihorikkoja jalan alaosiin?” Hautala miettii.

”Kiinnostavaa on myös, missä virus on piileskellyt tämän väliajan? Esimerkiksi lampaan orf-virus, joka on myös parapoxvirus, säilyy ympäristössä hyvin. Ja toisaalta sekin, että vastaavantyyppisiä tapauksia on joka vuosi, mutta miksi se yhtäkkiä levisi isommaksi epidemiaksi? Kyllä tässä on vielä paljon selvittämistä.”

Helsingin yliopisto jatkaa tutkimuksia yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Tavoitteena on jatkoanalyysien avulla selvittää laajemmin kyseisen viruksen perimää. Tutkimukset kestävät viikoista kuukausiin.

Osasta hevosista on löytynyt myös bakteereja, joten niiden osallisuutta taudinkuvaan ei voi poissulkea.

”Joistain hevosista löytyi sekalaisia bakteerikasvuja ja myös ihmisille patogeenisia bakteereja. Nämä bakteeriviljelyt eivät liittyneet meidän tutkimukseemme, mutta niistä on saatu satunnaisesti tietoa yksittäisten hevosten osalta. Voi siis olla, että bakteereillakin on tässä jokin rooli”, Hautala sanoo.

Tutkimusta johtaa dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Paula Kinnunen ja tutkimusta rahoittaa Niemi-säätiö. Helsingin yliopisto kiittää tiedotteessaan tutkimukseen osallistuneita hevosenomistajia, valmentajia ja eläinlääkäreitä vaivannäöstä ja yhteistyöstä.

Vuohisrupitaudin tutkimuksista alustavat tulokset – ”Poikkeuksellisesta ja merkittävästä löydöstä kysymys”

Johanna Heinonen

Aiheeseen liittyvää