YEL-muutos koskee myös hevosyrittäjiä

Yrittäjä on voinut tähän asti ilmoittaa yritystoiminnan aloittaessaan työtulon, jonka mukaan on alkanut maksaa eläkemaksuja ja kerryttää eläketurvaa. Usein aloittava yrittäjä on asettanut työtulonsa minimiin, vajaaseen 10 000 euroon vuodessa.Eläkelaitosten vastuulla on ollut arvioida ja vahvistaa YEL-työtulo. Kun finanssivalvonta selvitti, miten tämä tapahtuu, kävi ilmi, ettei arviointia tapahtunut käytännössä lainkaan. Lisäksi, vaikka yritystoiminta vakiintui ja saattoi lähteä pyörimään hyvinkin, yrittäjän eläkemaksujen perustana oleva työtulo pysyi edelleen hänen ilmoituksensa mukaisena.Tämä on johtanut siihen, ettei yrittäjälle ole kertynyt tulotasoon nähden riittävää työeläketurvaa samaan tapaan kuin tavallisilla palkansaajilla, joilta eläkemaksut peritään palkasta. Kun valtio takaa kuitenkin eläkkeisiin tietyn minimitason, johon eläkemaksut eivät riitä, se joutuu rahoittamaan yrittäjäeläkkeen saajia usealla sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.Vuonna 2010 YEL:n vuosittainen valtion maksuosuus oli noin 100 miljoonaa euroa, ja nyt se on kasvanut jo noin 400 miljoonaan. Samana aikana YEL-työtulo on laskenut koko ajan. Uusi lakiesitys pyrkii pienentämään valtion maksuosuutta, muttei lähde pelkästään valtiontalouden näkökulmasta.”Tavoitteena on myös vahvistaa yrittäjien työtulo tasolle, jolla heille varmistetaan kohtuullinen eläkeaikainen toimeentulo. Työuran aikana työtulo määrittää myös sairausvakuutuksen päivärahan, työttömyysturvan ja vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen korvausten tason”, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Kirsi Terhemaa valaisee.Yrittäjille akuutimpana asiana näyttäytyy kuitenkin maksujen oletettava nouseminen. Lakiesityksen kumoamiseksi kerätään parhaillaan nimiä adressiin.”Selvää on, että meno yrittäjille tulee kasvamaan, se huoli on aito ja oikea. Mutta väärä käsitys taas on, että työtulona käytettäisiin jotain yleistä tai alan mediaanipalkkaa. Työtulon määrittämisessä otetaan huomioon toiminnan laatu, laajuus, mahdollinen kausiluontoisuus ja se, ettei alkavan toiminnan tuotto voi olla yhtä hyvä kuin vuosia jatkuneen, vakiintuneen toiminnan.”Jos lakiesitys menee läpi ja uusi laki astuu voimaan vuoden 2023 alussa, eläkelaitos tekee yrittäjälle työtuloehdotuksen, jonka mukaan tämä jatkossa eläkemaksuja maksaa. Yrittäjälle on kerrottava myös ehdotuksen perusteet, ja hän voi esittää eriävän mielipiteensä ehdotukseen.Henkilökohtaisen esityksen laatiminen kaikille yrittäjille ja mahdollisten muutosesitysten käsitteleminen kuulostavat valtavan työläältä.”Se on totta, ja kustannuksia se varmasti nostaa, mutta eläkelaitokset ovat ilmoittaneet selviävänsä urakasta”, Kirsi Terhemaa kuittaa.Suomen Ravivalmentajat ry:n jäsenistä valtaosa on yrittäjiä. Osa heistä on maatalousyrittäjien MYEL:n piirissä, ja heitä muutos ei koske, mutta YEL:n piirissä olevia se koskee. Esitetystä muutoksesta on tiedotettu jäsenistöä, mutta ulospäin siihen ei ole otettu vielä asian uutuuden ja keskeneräisyyden vuoksi kantaa.”Sen verran voin kuitenkin sanoa, että esityksen toteutuessa hankaluuksia on luvassa. Alan kannattavuus on heikko, ja monelle tulee miettimisen paikka, mistä löytää rahat nouseviin maksuihin”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Karhila tiedostaa..UutistaustaHallituksen esitys yrittäjän eläkelain muuttamisesta on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössäValmisteluun ovat osallistuneet Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, STTK ry, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät ry ja valtiovarainministeriö

YEL-muutos koskee myös hevosyrittäjiä

Jari-Pekka Rättyä

Aiheeseen liittyvää