Yleisöryntäys sohjosta huolimatta: "Jääravit mahdollistavat hevosten tuomisen sinne, missä ihmisetkin ovat"

Kova tuuli puhaltaa järvenselältä Kangasniemen kirkonkylän kupeessa, mutta keli on lauha, plussan puolella. Täällä Puulan jäällä on perinteisesti pyritty järjestämään ravit joka toinen vuosi. Nyt näyttää siltä, että tavoite on saavutettu ensi kertaa viiteen vuoteen. Kapuloita rattaisiin ovat viime vuosina lyöneet niin ailahtelevat sääolosuhteet kuin koronan vuoksi laaditut kokoontumisrajoituksetkin. .Vaan nyt kansa on jälleen kokoontunut jäälle paikallisen paloaseman eteen. Päivän ruokalistalta löytyy pikkurahalla hernerokkaa ja jälkiruoaksi lettuja hillolla ja kermavaahdolla. Toki löytyy pikkupurtavaakin: mehua, kahvia ja pullaa perinteisiä ravimakkaroita unohtamatta. .Parhaalta maistuu toki menestys. Konnevedeltä saapunut Moona Honkonen on voittanut ravit avanneen ponilähdön valmentamallaan Jokimäen Jalmarilla. .“Rata oli aika hyvä, paitsi että kaarteessa oli aika paljon sohjoa”, kokenut kuski toteaa ja lisää, että osasi toisaalta odottaakin moista viime päivien runsaiden vesi- ja räntäsateiden perusteella. Jääraveista jäi kuitenkin niin miellyttävä kokonaiskuva, että hän ilmoittaa osallistuvansa ehdottomasti myös jatkossa, mikäli vain mahdollisuuksia tulee..Honkosille poniraviurheilu on koko perheen elämäntapa. Kotona on poniravikoulu ja kymmenen ponia. Lisäksi äiti Mervi Honkonen vetää Killerin ravinuorten toimintaa Jyväskylässä. Jääraveissa ajamassa oli myös sisko Elena Honkonen, joka sijoittui omassa lähdössään neljänneksi Mosso-ponilla. .Hyvä ja paksu jääRataa kommentoimaan pätevimpiä lienee sitä rakentamassa ollut Matti Romo. Monipuolinen talkoilija toimii lähdönjärjestäjänä, mutta joutaa työn ohessa kertoa, että työ jääradan eteen on aloitettu jo vuodenvaihteen tienoilla. Pelkästään siihen on käytetty kymmeniä työtunteja. .“Ensin merkittiin rata ja sitten aloitettiin sen puhtaanapito linkoamalla. Tänä vuonna jää on todella hyvä, 65–70 senttiä paksu. 40 senttiä olisi vähimmäisvaatimus.”.Asiantuntemus on vankka, sillä Romo on tehnyt jäätieurakointia päätyökseen 45 vuotta. .“Mutta itselleni en kaikkea kunniaa ota. Laitisen Keijo on tehnyt yhtä lailla töitä kuin minäkin. Kyllä tässä on kovasti hommaa ja kaikkia tekijöitä tarvitaan. Nykyään kun on vielä nämä talvet niin haastavia.”.Ratsupalveluyrittäjä Riikka Poikolainen Pieksämäeltä on tuonut poninsa Nannan raveihin hieman erilaisiin työtehtäviin talutusratsuksi. .“Nanna on meidän tapahtumaponi, tosi kiltti. Vähän kyllä jännitti, kuinka se suhtautuu, kun tämä on meidän ensimmäinen sellainen tapahtuma, jossa on muitakin hevosia paikalla. Aiemmin olemme olleet esimerkiksi Elomessuilla. Hirnahti se autosta tullessaan tervehdyksen, mutta kiltisti silti täällä sohjossa kahlaa.”.Nanna saa tilaisuuden todistaa ammattitaitonsa, kun säikähtäessään kuskinsa karistanut hevonen kaartaa kohti rantaa ilmeisenä aikomuksenaan vapautua myös ikävästi perässä raahautuvista kärryistä. Poni seisoo kuin tatti, kun pieni ratsastaja nostetaan sen selästä ja viedään sivummalle, ja vähät välittää tohinasta ympärillään. Onneksi tilanne päättyy onnellisesti, kun karkulainen saadaan kiinni..Sekä Poikolainen että Nanna-poni ovat alun perin Kangasniemeltä kotoisin, joten oman kylän tapahtumaan oli luontevaa tulla. “Tämä on tärkeä kosketus raveihin, olen käynyt monta kertaa. Ja onhan täällä ihan omanlaisensa tunnelma.”.Omalta kylältä raveihin ovat saapuneet myös Jussi ja Milla sekä mittelspitz Lucky, joka suhtautuu oikein rauhallisesti ihmisvilinään. Jussi kertoo pelaavansa enimmäkseen toisenlaisilla hevosvoimilla, sillä autot ja moottoripyörät kiinnostavat. “Kokemus se on tämäkin. En ole koskaan ennen ollut raveissa, joten pitihän sitä nyt kerran tulla.”.Poni- ja hevoslähtöjen lisäksi ohjelmassa on ensimmäistä kertaa keppihevosmontea eri-ikäisille lapsille. Osallistumiskynnys on matala, sillä keppihevosen saa myös lainata. Loska lotisee ja riemu raikaa pienten harrastajien painellessa menemään..Väkimäärä yllättiRavien pääjärjestäjä, Kangasniemen hevosjalostusseura, on perustettu jo vuonna 1931. Seuran sihteerinä toimiva Pia Liukkonen taivastelee hurjaa yleisöryntäystä..“Edellisinä vuosina osanottajia on ollut muutama sata. Nyt käsiohjelmia painettiin 500, ja ne loppuivat kesken. Kuskeille tietenkin jaettiin omat, mutta kyllä se silti kertoo melkoisesta väenpaljoudesta.”.Lopullinen arvio katsojien määrästä on noin 550. Se on pienelle seuralle huikea saavutus. .“Jääravit mahdollistavat hevosten tuomisen sinne, missä ihmisetkin ovat, eli kirkonkylälle,” Liukkonen kertoo. “Sijainti mahdollistaa hevosurheiluun tutustumisen myös ihmisille, jotka eivät varta vasten lähde raviradoille.”.Tulevaisuus hiukan huolestuttaa Liukkosta. “Viimeksi jouduttiin siirtämään tapahtuma Mikkelin raviradalle, kun jäälle nousi vettä. Kyllä vähän mietityttää, onko tulevina talvina enää lunta ollenkaan ja pystytäänkö jatkamaan tätä perinnettä. Toivottavasti, sillä täällä niin korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Kunta on ollut vahvasti mukana. Nämä ravit ovat ikään kuin koko kylän asia.”.Vaaratilanne Kangasniemen jääraveissa – ”Säikähdyksellä selvittiin”.HU kysyy: Millainen alusta järvenjää on hevosille?

Yleisöryntäys sohjosta huolimatta: "Jääravit mahdollistavat hevosten tuomisen sinne, missä ihmisetkin ovat"

Aiheeseen liittyvää