Puheenvuoro

Karvaiset kunnon kuntalaiset

Stiina Ikonen

En ole ikinä äänestänyt, enkä äänestä. Näin ajattelee yllättävän moni kuntalainen huhtikuussa häämöttävistä kuntavaaleista. Vuoden 2012 vaaleissa vain 58,2 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista käytti tätä oikeuttaan.

Etenkin paikallispolitiikan lonkerot kiemurtelevat yllättävän näkyvästi myös hevosihmisten arkeen. Alan toimijoita säätelevät useat eri lait ja asetukset, mutta asioista päätetään vahvasti jo kunnallistasolla. Muun muassa tallin rakentaminen, ympäristöluvat, erilaiset ajo- ja ratsastusreitistöt ja kaikenlainen muu maankäyttö nuijitaan päätöksiksi kuntien luottamushenkilöistä koostuvissa lautakunnissa, hallituksissa ja viime kädessä valtuustoissa.
Hevostaloudessa on erityispiirteitä, joista on syytä välittää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Pahimmillaan kunta voi vaikeuttaa hevosalan yrittäjän toimintaedellytyksiä kiristämällä esimerkiksi rakennusmääräyksiä koskevia säädöksiä. Toisaalta on kuntia, jotka mielellään profiloituvat hevosystävällisiksi.

Yksittäisen uutisen sisältöön ei tosin kannata liiemmälti tuijottaa. Vastikään klikkiotsikoiden kärkeä hätyytteli kärköläläinen maatilayrittäjä, joka laittaa lapun luukulle pitkään jatkuneen ilkivallan vuoksi. Toisaalta muutama vuosi sitten Kärkölä oli valmis olemaan rahoittajana maneesissa, mutta hanke kaatui yrittäjän puutteeseen.

Viime vuosikymmeninä talliyrityksiä on rakennettu lähelle kasvukeskuksia, jolloin osa sujuvan yhteiselon pelisäännöistä on luottamushenkilöiden käsissä. Hevosalan valtakunnalliset järjestöt ja yhteisöt ovatkin laatineet vahvan viestin tuleviin kuntavaaleihin. Vetoomuksessa toivotaan, että hevosharrastus ja alan elinkeinotoiminta nähdään kunnissa tukipäätöksiä tehtäessä mahdollisuutena ja huomioidaan niiden toimintaedellytykset maankäytön vaatimuksissa. Hevosharrastamista on vetoomuksen mukaan myös tuettava tasavertaisena harrastuksena muiden urheilulajien, kuten jääkiekon ja jalkapallon rinnalla. Lisäksi viestissä muistutetaan kasvavan hevosalan luovan elinkeinotoimintaa.

Hevoset tuleekin nähdä kunnan elinkeinoelämän piristäjinä edes välillisesti. Moni muistaa Isla J Braven vuonna 1996 voittaman Finlandia-ajon, jonka myötä ruunasta uutisoitiin Ullavan kunnan suurimpana veronmaksajana.

Ennusteen mukaan vuonna 2030 hevosten määrä Suomessa on 90 000 nykyisen 75 000 sijaan. Ei ole samantekevää, millaiset ihmiset ovat mukana päättämässä siitä, miten hevosalan edellytykset turvataan paikallistasolla.

Olisiko hevosalan oma slogan vaikka: Täyttä laukkaa äänestämään?