Puheenvuoro

Markkinavoimien ytimessä

Stiina Ikonen

Aina silloin tällöin, ei niin harvoinkaan, raviurheilua lähestyvät myynnin, analytiikan ja markkinoinnin monitoimiosaajat, joiden käyntikorteissa lukee: ”Intohimonani on muuttaa luvut positiiviseksi toiminnaksi”.

Heitä yhdistää hyvien neuvojen kirjo.

Siinä missä raviradat tuskailevat yleisökadon kourissa, markkinointihenkilöillä on heti heittää ilmoille kuusi kikkaa takataskusta.

Ratojen edustajat ovat kuulleet ideoista ainakin nämä:

”Järjestäkää sellaisia hienompia raveja, joihin voi pukeutua fiinisti ja käyttää vaikka upeita hattuja.” (Juu, ihan just kohta on Lahti Ascot.)

”Järjestäkää teemaraveja!” (Eihän näitä ole ollutkaan kuin nostalgiaravit, ensikertalaisravit, kuntaravit, vaaliravit, yritysravit...)

”Jokin hauska hevoshahmo ois kiva olla.” (Riku Raketti, ei tästä sen enempää.)

”Lapsille pitää olla oheisohjelmaa.” (Hmm... eivätkö lapsiparkit, pomppulinnat, talutusratsastukset, klovnit, ilmapallotaiteilijat, askartelut, elokuvat, kasvomaalaukset, tubettajat ynnä muut riitä?)

”Unohtakaa lapset, satsatkaa aikuisiin.” (Öö, kuten sinkkuravit, pikkujouluravit ja käytännössä koko ravien ohjelma? Ja miten tämä suhtautuu edelliseen neuvoon?)

”Käskekää viedä kaverit raveihin.” (Kampanjoita kylkiäisinä jaettuine kahvilipukkeineen on kokeiltu.)

Tämä viimeisin lienee silti tehokkain keino. Kaikki, jotka alalla toimivat ja haluavat lajille parasta, ovat parhaita lajimarkkinoijia. Pihvin ja toverillisen juttutuokion houkuttelemana raveihin, vinkkejä helppoihin peleihin, tarinaniskentää tunnetuista hevospersoonista... ja sitten vain toivoo, että syötti nielaistiin. Ainekset onnistuneeseen kipinän sytyttämiseen ovat lopulta yksinkertaiset. Tässä toiminnassa etenkin yrityksiin ja yhteisöihin perustetut ravikerhot ovat olleet mainioina airueina.

Yleisömäärien kutistumisen tulee olla meidän kaikkien yhteinen huolenaiheemme, ei pelkästään raviratojen tai keskusjärjestön. Ratojen yleisömäärä toukokuussa oli 52 332 henkilöä, yli 5000 kävijää aiempaa vuotta vähemmän.

Jos yrittämisestä huolimatta ei onnistu, lohdutuksena sanottakoon, ettei aina mene putkeen kovan luokan markkinoinnin ja mainonnan osaajillakaan. Tästä esimerkki viime viikon keskiviikolta, jolloin Vermoon pelanneet saattoivat vahingossa painaa totopelisivuille häiritsevään kohtaan ilmestynyttä Keno-mainosta. Muutamat toimitukseen soittaneet pelaajat kertoivat harmikseen erehtyneensä klikkaamaan Kenon laatikkoa, jossa luki Maksa tästä. Maksettua tuli jotain muuta kuin ravipeli.

Tämäkin kertoo omaa kieltään siitä, että markkinointi ja mainonta ovat hankalia taitolajeja.