Kallsvenskan yhdisti Ruotsin hevostoimijat

Suurkimpat löivät itsensä läpi Ruotsissa jo selvästi ennen kuin Raviliiga perustettiin Suomeen. Vuosina 2009–2017 Ruotsissa pyöri suosittu Rikstravet, jossa osuuksia raviratojen hevosista myytiin pelipisteissä, ja kaudella 2013 mukana Rikstravetissa oli viiden kylmäverisen Kallsvenskan. Kuten Suomen Raviliigassa, kiinteällä ja kohtuullisen pienellä summalla sai Rikstravetissa määräajaksi osuuden, josta ei enää tullut muita kuluja.

”Minusta oli sääli, että Rikstravet loppui, mutta se oli kallis konsepti ja lopulta keskusjärjestö lakkasi rahoittamasta sitä”, Svensk Travsportin entinen pääsihteeri ja nykyään konsulttina työskentelevä Johan Lindberg taustoittaa.

Viimeisellä kaudella 2016–2017 yhteistyöhön lähti mukaan Ruotsin jääkiekkoliiga. Jokainen liigajoukkue sai oman hevosensa, mutta vain puolet joukkueista myi osuutensa loppuun. Sekin saattoi vaikuttaa Rikstravetin päättymiseen.

Viime vuonna Svensk Travsport tarjosi organisaatioille 200 000 kruunun (noin 18 700 euroa) määrärahaa uusien hevosenomistajien hankintaprojekteihin. Taustalla oli huoli omistajien vähenemisestä. Kylmäverijärjestö Sleipner tarttui tarjoukseen ja päätti polkaista Kallsvenskanin uudestaan käyntiin. Lindberg lupautui vetämään projektia.

Rima asetettiin korkealle. Päätettiin hankkia kymmenen 3-vuotiasta kylmäveristä kilpailemaan helmikuun alusta marraskuun loppuun. Jokaiselle laskettiin noin 350 000 kruunun budjetti, jonka piti sisältää hevosen hankinta, vakuutus, valmennus ja kaikki muut kulut projektin ajalta. Budjetti katettiin laskemalla jokaisesta hevosesta myyntiin 350 osuutta 995 kruunun hintaan, eli yhteensä piti kerätä lähes 3,5 miljoonaa kruunua (noin 330 000 euroa).

Hevosten löytämiseksi kontaktoitiin viime vuoden syksyllä kaikkien vuonna 2023 syntyneiden kylmäveristen kasvattajat ja tiedusteltiin, olisivatko varsat kaupan 150 000 kruunun hinnalla. 195 kasvattajasta 35 vastasi myöntävästi. Ravivalmentajat Jan-Olov Persson ja Svante Båth kävivät kaikki varsat läpi ja valitsivat niistä 10 mielestään parasta. Projektiin lupautuneet valmentajat saivat valita hevosensa muuten arvotussa järjestyksessä, paitsi Persson viimeisenä.

Vastaanotto yllätti kaikki. Kun osuuksien myynti 8.12. alkoi, myynnistä vastanneen Stall Ofcoursen nettisivut kaatuivat. Hevosten valintavuorot arvottiin 20.12. ja hevoset valittiin 21.12. Kaksi päivää valintojen jälkeen kaikki osuudet oli myyty – vain 16 vuorokaudessa!

”Moni ei uskonut, että kaikki osuudet myytäisiin. Sitä hienompaa oli, että siinä onnistuttiin”, Johan Lindberg iloitsee.

Erityisen iloinen hän on siitä, miten valmentajat sitoutuivat projektiin.

”Koska budjetti oli tiukka, kuukausimaksuksi tuli vain 12 000 kruunua sisältäen eläinlääkäri- ja kaikki muut kulut. Ja vaikka hevosten ostopäiväksi oli asetettu 1. helmikuuta, useimmat halusivat hevosen talliinsa heti valinnan tehtyään – omaan piikkiinsä”, Lindberg kiittää.

Riskinottohalua ja -kykyäkin valmentajilta vaadittiin.

”Sääntöihin asetettiin ehto, että oston toteutumiseksi täytyi kaksi kolmasosaa osuuksista mennä kaupaksi. Jos kaikkia osuuksia ei olisi myyty, valmentaja olisi vastannut myymättä jääneiden osuuksien kuluista omalla työllään”, Johan Lindberg mainitsee.

Jos jonkun valmentajan osuuksista olisi myyty alle kaksi kolmasosaa, säännöissä oli varattu oikeus siirtää osuudet toisen valmentajan hevoseen.

Konsepti mietittiin muutenkin huolella. Jotta osakkaiden kiinnostus säilyisi silloinkin, kun hevoset eivät kilpaile, niiden valmentajat velvoitettiin raportoimaan hevosten kuulumisia vähintään kolmesti viikossa ja järjestämään kauden aikana kaksi omistajatapaamista – yksi omalla tilallaan ja yksi kotiradalla.

”Ne radat, joilla on valmentajia mukana, olivat erittäin innostuneita projektista, ja muutkin näkivät sen isona mahdollisuutena”, Lindberg kertoo.

Osuuteen sisältyi vuosikortti kaikille radoille suurtapahtumia lukuun ottamatta.

Hevoset kilpailevat Kallsvenskanissa helmikuun alusta Ruotsin kylmäveri-Kriteriumiin 29. marraskuuta saakka. Sen jälkeen ne huutokaupataan, ja kauppahinta ja tienestit 15 prosentin valmentajaprovisiolla vähennettynä jaetaan osakkaiden kesken.

Lindberg iloitsee, että Kallsvenskania ei toteutettu rahan voimalla vaan useiden tahojen yhteistyöllä.

”Paljon työtä se teetti, mutta 200 000 kruunulla toteutettiin kaikki: nettisivut, projektin johto ja hevosten etsintä. Se ei olisi ollut mahdollista, elleivät hevostoimijat olisi yhdistäneet voimiaan.”

Toimijoilla Lindberg viittaa Svensk Travsportin, Sleipnerin, raviratojen ja valmentajien lisäksi muun muassa peliyhtiö ATG:hen ja TR Mediaan, jotka tarjosivat Kallsvenskanille maksutonta näkyvyyttä ja Stall Ofcourseen, joka tarjosi osuuksille myyntikanavan. Valintavuorojen arvonta ja hevosten valinta esitettiin jopa ATG Live -kanavan viikon päälähetyksissä!

”Kaikki lähtivät mukaan lajin parhaaksi – että saataisiin lisää hevosenomistajia. Ja vaikka hevoset ovat kylmäverisiä, kyseessä on koko raviväen yhteinen projekti”, Lindberg kokee.

Onnistuminen enteilee lisää suurkimppoja lähitulevaisuuteen, myös lämminverisille. Monet muutkin organisaatiot haluavat nyt ja suunnittelevat jo omia projektejaan. Johan Lindberg kannustaa kaikkia niihin.

”Voimme puhua loputtomasti, että tarvitsemme uusia hevosenomistajia, mutta se ei auta mitään. Täytyy yrittää jotain – sillä uhallakin, että kaikki ei onnistuisi nappiin.”

Kallsvenskanissa kaikki on tähän asti onnistunut, aloitusta myöten. Ensimmäisenä starttiin ehti 10.2. Hanna Olofssonin Hög Fara. Se voitti suoranmitalla!

Entä jos hevosesta tulee niin hyvä, etteivät omistajat haluaisikaan luopua siitä kun Kallsvenskan-kausi marraskuussa loppuu ja hevoset huutokaupataan?

”Silloin on mahdollista, että ryhmä osakkaita osallistuu huutokauppaan ja ostaa sen itselleen. Niin kävi aikanaan Rikstravetissa Sanityn kanssa”, Johan Lindberg muistaa.