Vermossa nähtiin 4.11. muutamia epätasaisia kiihdytyksiä ja jaettiin useita sakkoja jättäytymisistä. Ravien valvoja Jarmo Nirhamo kommentoi asiaa Hevosurheilulle seuraavasti:
”Lähdössä 2 sata metriä ennen lähtölinjaa eturivin hevosista kolme (nrot 3,5 ja 6) jättäytyivät ja takarivin 9 jäi lähtötilanteessa paljon. Tuomariston arvion mukaan ne kaikki jäivät omaehtoisesti eli ulkopuolista syytä jättäytymisille ei ollut. Auton kiihdytys saattoi olla hieman totuttua nopeampi kiihdytyksen alkuvaiheessa, mutta sitä ei nähty syyksi jättäytymisiin. Tässä on hyvä huomioida, että nrot 7 ja 8 ehtivät ajoissa hyvin omille lähtöpaikoilleen. Lähdön uusintaan ei nähty olevan perusteita.”
”Lähdössä 5 eturivin hevoset, lukuun ottamatta nroita 6 ja 8, olivat omilla paikoillaan 100 metriä ennen lähtölinjaa. Nro 8 ja takarivin valjakot jäivät lähtötilanteessa omaehtoisesti kauas lähtöautosta, eikä tässäkään nähty mitään ulkopuolista syytä, jonka perusteella lähtö olisi pitänyt uusia. Lähtö vain epäonnistui jostain syystä nroilla 8, 10–12”, Nirhamo jatkaa.
Torvinen & Törmänen Talkshow’ssa Hannu Torvinen kertoi lähtöauton kiihdytyksen muuttuneen ja pohti, oliko kaikkia kilpailijoita tiedotettu asiasta ja olivatko jättäytymisistä annetut sakot perusteltuja. Samaa asiaa pohdittiin sen jälkeen Raviparlamentissa.
Vermon kilpailupäälliköllä Jarkko Korhosella on uutta tietoa asiasta:
”Sekä Raviparlamentissa että TTT:ssä on puhuttu lähtöauton kiihdytyksistä. Raviparlamentissa puhuttiin, että TTT:n mukaan Vermossa olisi kiihdytysnopeutta nostettu, mutta että asiasta ei olisi tiedotettu kilpailijoita. Kuulin kiihdytysnopeuden nostosta ensi kerran Raviparlamentista, eli sellaista ei siis tietoisesti ole tapahtunut. Ilman muuta asiasta olisi tiedotettu laajasti, jos näin olisi päätetty toimia. Nyt ei ollut tiedottavaa."
”Vermossa oli viime viikolla pari huonoa lähestymistä suomenhevoslähdöissä, jotka ovat hankalampia autonkuljettajille muun muassa siksi, että auton takaa etenkin matalampia sarjoja on vähemmän ja sopivaan nopeuteen ei synny samanlaista rutiinia kuin lämminverilähdöissä. Esimerkiksi Jokimaalla, missä on säätämäni kiihdytysohjelmat tempomaatissa, kylmäverilähdöt ajetaan silti aina jalkakaasulla”, suurkilpailuvalvojana ja ravituomarinakin toimiva Korhonen mainitsee.
”Aiemmin keväällä kerroinkin, että Vermossa on vakituinen lähtöautonkuljettaja vaihtunut ja uudella on ottanut aikansa sopivien kiihdytysprofiilien löytämiseksi. Hän on silloin tällöin raveissa myös kilpailijana, jolloin kuljettajana on toiminut tuuraaja. Tämä on voinut aiheuttaa pientä vaihtelua kiihdytyksiin”, Jarkko Korhonen jatkaa.
”Auton kiihdytyksistäkin on monta mielipidettä, ja kaikille sopivaa on haastavaa löytää. Keskustelu on hyvästä ja kehittää toimintaa kaikissa asioissa. Sanoisin, että Vermossa kiihdytyksen ensimmäiset kymmenet metrit ovat olleet reippaampia kuin joillain muilla radoilla. Nykyinen kuljettaja käyttää kuitenkin GPS-timeria tai vastaavaa apunaan ja on pyrkinyt tasalaatuisiin kiihdytyksiin. Ja kuten sanottu, kikkailemalla lähestymisessä myös ohjastajat ottavat riskin myöhästymisestä ja siitä, että voivat jäädä liikenneruuhkiin auton taakse mennessään – riippumatta kiihdytysnopeudesta.”
”Ratkaisu vakionopeuksiin olisi tietysti tempomaatti, josta pyysin tarjouksen syyskuussa Ruotsista. Pelkkä laite on hinnaltaan 5500 euroa + alv, ja lisäksi tulee asennukset päälle. Valitettavasti nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuutta tähän investointiin. Toki halu sen hankkimiseksi on olemassa, jos budjetti antaa myöden”, Korhonen päättää.
Raviparlamentti on Hevosurheilun tilauksiin kuuluvaa viikottaista sisältöä, jonka pääset katsomaan alla olevasta linkistä. Vermon lähtökiihdytyksiä koskeva keskustelu alkaa noin 50 minuutin kohdilta.