HU kysyy: Miksi Varsakunkun karsinnassa ei käytetty normaalia karsintaa?
Varsakunkku ry:n hallitus käsitteli keskiviikkoisessa kokouksessaan Marinin karsimisesta karsinnasta sosiaalisessa mediassa noussutta kohua ja julkaisi asiasta tiedotteen, jossa se pahoitteli tapahtunutta ja lupasi tarkentaa sääntöjä ja toimintatapoja.
Marinilla olisi ollut sääntöjen mukaan etuoikeus osallistua toiseen karsintaan, koska se ei ollut osallistunut ensimmäiseen. Hevosia toiseen karsintaan ilmoitettiin 13, ja niistä Marinin omistajalle tarjottiin mahdollisuutta vetäytyä karsinnasta 4. palkinnon suuruista korvausta vastaan. Omistaja, joka on vastuuvalmentajan puoliso, hyväksyi tarjouksen, mutta vastuuvalmentaja koki, että hänet sivuutettiin ja häntä amatöörivalmentajana syrjittiin. Marinin paikan sai ammattivalmentajan valmennettava.
Miksi asiassa nähtiin ylipäänsä soitteluvaivaa eikä käytetty normaalia (suurkilpailu)karsintaa?
"Oleellista on, että samanlaista mahdollisuutta olisi tarjottu vuorollaan muillekin. Tämä, jolle osui ensimmäinen soitto, hyväksyi keskustelun jälkeen tarjouksen, ja siksi muille ei soitettu. Jos kukaan ei olisi tarttunut, olisi suoritettu karsinta. Kaikki perustui vapaaehtoisuuteen", Varsakunkun asiainhoitaja Antti Karhila painottaa.
"Ensimmäiseen karsintalähtöön oli osallistunut kolme toiseen karsintaan ilmoitettua varsaa, joiden kesken karsinta olisi pitänyt tehdä. Näistä kahden osalta ennätykset ja voittosummat menivät ristiin. Siitä kumpi olisi joutunut karsituksi ei ollut tehty päätöstä. Ajateltiin ensin tehdä soittokierros, jos joku haluaisikin luopua karsintamahdollisuudesta vapaaehtoisesti, ja näin kävikin."
"Karsinnassa olisi pitänyt käyttää suurkilpailukarsintaa, koska asiasta ei lue säännöissämme muuta. Finaalin kohdalla meillä on selkeät säännöt, mutta karsintojen kohdalla niitä pitää tarkentaa. Suurkilpailukarsinta on erittäin vaikea karsintaperuste nuorilla, kehittyvillä hevosilla", Karhila päättää.
