Muutosjohtaja De Vos: "Kuutta tuntia ratsastusta ei katsele kukaan"

Toisekseen hän on poliitikko, ja poliitikko hänessä nousee aika ajoin esiin. Hän hymyilee paljon ja puhuu aika ajoin hieman ympäripyöreitä.”En näe ratsastuksella uhkia, vaan näen haasteita”, hän esimerkiksi toteaa vastauksena kysymykseen, mitkä ovat ratsastuksen pahimmat uhat urheilulajina.Sen jälkeen hän sanoo, että ratsastuksen on pakko muuttua maailman mukana.Tarkoituksena on saada olympialaisiin enemmän tilaa muillekin kuin perinteisille ratsastusmaille ja yleisö mukaan. De Vos muistuttaa, että uudet maat kuten Kiina ja Japani tekevät tuloaan voimalla. Hän miettii toisinaan, tajutaanko tämä perinteisissä ratsastusmaissa.”Mielestäni ei kannata tuudittautua ajatukseen, että Eurooppa hallitsee ikuisesti”, hän naurahtaa.”Kiinaan viedään tällä hetkellä Euroopasta tuhansia hevosia vuosittain. Eikä Euroopassakaan sitä paitsi loppujen lopuksi ole kuin muutama ylivoimainen ratsastusmaa, vaikka maita Euroopassa on yli 40.”. Ingmar De VosVuonna 1963 syntynyt kansainvälisen ratsastajainliitto FEI:n puheenjohtajaVieraili Suomessa ja Helsinki Horse Show’ssa ensimmäistä kertaa vuonna 2019.. Olympiastatus elämän ja kuoleman kysymysKyllä Ingmar De Vos osaa olla tiukkakin. Esimerkiksi kun hän sanoo, että yhdestä asiasta ei peräännytä, siinä hän on aivan ehdoton. Tämä asia on ratsastuksen pysyminen olympialajina. De Vosille tämä on ratsastuksen elämän ja kuoleman kysymys.”Jos olympiastatus menetään, ratsastus urheilulajina tuhoutuu nopeasti”, hän sanoo.”Olympialaiset ovat korkein mahdollinen arvokisa urheilussa, siitä ei vaan voi jäädä pois. Seuraukset ovat tuhoisat. Ei-olympialajit eivät pääse omissa maissaankaan mihinkään kehitysohjelmiin mukaan, eivätkä saa samaa määrää rahallista ja muuta tukea. Esimerkiksi Kiinassa investoidaan ainoastaan olympialajeihin. Ratsastus on siellä yksi olympialejista ja se todellakin näkyy hevosurheilukeskusten määrässä Kiinassa.”Jotta ratsastus on mukana olympialaisissa vielä Tokionkin jälkeen, de Vos on ajanut tarmokkaasti useita kansainvälisen olympiakomitean (KOK) hengen mukaisia muutoksia vanhoihin formaatteihin. Ja lisää on tulossa.”Yleisön pitäisi pystyä nopeasti ymmärtämään, mitä areenalla ylipäätään tapahtuu ja pysyä kiinnostuneena tapahtuman alusta tapahtuman loppuun. Mielestäni tunnin kestävä tapahtuma on sopivan mittainen. Kaksi päivää kestävä kouluratsastuksen grand prix taas ei ole sopivan mittainen. Se on liian pitkä televisioon, eikä siinä mielestäni oikein toteudu joukkuekilpailun henkikään”, hän sanoo.”Kuutta tuntia ratsastusta ei katsele kukaan!”Toisaalta De Vos ylistää küriä ja muistelee, mitä musiikin tuomisesta kouluratsastukseen alalla sanottiin.”Se oli monen mielestä aivan kahelia, mutta onneksi siinä pidettiin pää, sillä kür on ollut paras asia kouluratsastukselle ikinä!” De Vos miettii voisiko pas de deux -pariratsastuksella olla sijansa lajien joukossa. Ensinnäkin niin luokka olisi kaksi kertaa nopeammin maalissa.”Se myös tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää ihan eri tavalla, mistä on kyse, kun voi samaan aikaan vertailla ratsukkojen saamia pisteitä – toinen niistä on vääjäämättä aina vähän parempi kuin toinen.”De Vos toteaa, että Tokiossa katsotaan, miten kouluratsastukseen ja muihinkin ratsastuksen lajeihin suhtaudutaan. Hän kertaa, että myös KOK tarkastelee Tokiossa, kuinka paljon ratsastus on saanut palstatilaa mediassa ja minkä sävyistä se on.”Myös sosiaalisessa mediassa.””Kaikki tuo ei kuitenkaan ole minun aikaansaannostani, vaan edeltäjäni prinsessa Hayan aikanaan alullepanemaa.”De Vos kieltäytyy kohteliaasti kommentoimasta prinsessa Hayan nykytilannetta. Maailman lehdistä luemme, että Haya on paennut miehensä luota ja on ilmeisesti Saksassa tällä hetkellä.Ingmar De Vos ei ota kantaa myöskään Hayan aviomiehen Maktoumin osallisuuteen matkaratsastuksen tilanteessa.”Näitä asioita on kysyttävä heiltä itseltään”, De Vos sanoo.”Totta kai tiedämme, että Maktoumin perhe vaikuttaa hyvin tiiviisti matkaratsastuksessa, mutta me emme neuvottele Maktoumien kanssa, vaan kansallisten lajiliittojen”, hän sanoo.Matkaratsastusta hän kylläkin suostuu kommentoimaan, ja kertoo, että laji otetaan suorastaan erityiskäsittelyyn kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n seuraavassa vuosikokouksessa marraskuussa. De Vos aikoo ajaa sääntömuutoksia lajiin.”En kerta kaikkiaan hyväksy, että ratsastaja ja hevonen tapaavat toisensa ensimmäisen kerran 160 kilometrin kisassa. Tällaiseen kisaan on kvaalauduttava, jotta pystyy edes ymmärtämään mitä hevonen tarvitsee.” Ratsastus ei ole kuin laukka- tai raviurheiluKommenttiin, että ravi- ja laukkakisoissa lainajockeyt ovat aivan tavanomaisia, hän vastaa yllättävän terävästi, että ratsastuksen ei haluta muistuttavan kumpaakaan niistä.De Vos sanoo, että nyt dopingin ja hevoskuolemien vaivaaman lajin on tehtävä parannus eritoten niissä maissa, joista doping-käryjä jatkuvasti tulee.”FEI ei ainoastaan pyydä sitä, että matkaratsastukseen palautetaan lajin vaatima hevostaito, vaan vaatii sitä. Kävi se lajille tai ei”, hän muotoilee.De Vos kertoo samalla, että matkaratsastus on keskusjärjestölle erittäin tärkeä laji, sillä se on FEI:n lajeista toiseksi suurin.”900 kisaa vuodessa ja valtava kasvu. Sanoisin, että laji kärsiikin kasvukivuista.”De Vos myöntää, että matkaratsastuksen kanssa on kipuiltu jo melko pitkään. Nyt on aika korottaa ääntä.”On myös niinkin, että kun aikansa hakkaa naulaa seinään samalla tavalla, se menee lopulta vaan läpi koko seinästä. On siis vaihdettava äänenpainoa ja taktiikkaa.De Vos toteaa, että FEI haluaa olla mahdollisimman avoin.”Me olemme päätöksenteossamme niin läpinäkyvä, että en tiedä montaakaan muuta järjestöä, joka pystyisi samaan. Sääntömuutokset hyväksytään ja niistä keskustellaan vuosikokouksessa, joka on kaikille avoin ja joka myös näytetään livenä nettitelevisiossa.”. Rahalaji vai eiRatsastuksella on sitkeä leima rahalajina, jopa upporikkaiden temmellyskenttänä. Tämä ei saa de Vosia sen enempää iloiseksi kuin surulliseksikaan.De Vos näkee asian niin, että lopulta on saman tekevää miten rikkaita ihmisiä lajissa on, kunhan parhaat urheilijat voittavat mitalit prestiisilajissakin.”Ja niin se edelleen on, että oli jollakin tai jonkun tyttärellä miten paljon rahaa vain, ne oikeat osaajat voittavat arvokilpailut. Mitalia ei voi meidänkään lajissamme ostaa.”De Vos kertoo, että FEI toimii ratsastajien, hevosenomistajien, kilpailunjärjestäjien ja vastaavien hyväksi, vaikka aika kaikki osakkaat eivät aina mielläkään lajiliiton ponnistusten hyödyttävän myös heitä.”Heitä kaikkia tarvitaan, mutta heillä on kaikilla hieman erilainen näkemys lajin tarvitsemista prioriteeteista. Olen aina ajatellut, että kaikkien saaminen tyytyväiseksi on mahdotonta, eikä sitä kannata edes yrittää, mutta jos saadaan edes keskustelu aikaan, se on jo hyvä.”Hevosen hyvinvointi on ollut keskiössä jo pitkään. Verisääntö blood rule alkaa olla jo vanha juttu ja normeissa, vaikka sitäkin alussa kritisoitiin.FEI haluaa tehdä yhteistyötä joidenkin eläinsuojelujärjestöjen kanssa, mutta ei millä hinnalla hyvänsä.Tässä kohtaa de Vos muuttuu hieman varovaisen oloiseksi.”Me haluamme säilyttää dialogin näiden ihmisten kanssa, mutta emme jaa sitä käsitystä, etteikö hevosella saisi ratsastaa tai ne pitäisi päästää kaikki vapaaksi”, hän toteaa.”Yritämme kertoa heille mitä me hevosten kanssa teemme, miten ja ennen kaikkea miksi.”

Muutosjohtaja De Vos: "Kuutta tuntia ratsastusta ei katsele kukaan"

Aiheeseen liittyvää