Tervehdys, Jere. Ilkka Salonen ajoi Vermon lähtöautoa lähes 40 vuoden jakson ajan. Koetko, että hänen kiihdytyskenkänsä tuntuvat suurilta?”Noh, onhan ne aika isot täyttää, hän ajoi pitkään. Ilkka antoi vanhan liiton miehenä hyvät ohjeet. Vanha sanonta, että pitää tietää, mitä tekee ja että aina mennään hevosen ehdoilla. Pitää mennä yksinkertaisesti ja tietää, mitkä hevoset on takana, onko 20-aikainen lämminverinen vai 50-aikainen suomenhevonen.”Onko jo ehtinyt tulla palautetta ja millaista?”Tuomaristo antoi viimeksi positiivista palautetta. Puhuttiinkin, että heti lähdetään korjaamaan, jos jokin asia on sellainen, mitä tarvitsee korjata. Aluksi olin liian varovainen, mutta nyt se lähtee luonaamaan niin, miten haluan sen menevän. Kerran olin kurvissa liian sisällä ja toinen oli se, että kuskit haluaisivat, että auto irtoaa lujempaa alta pois, kiihdyttää samalla tavalla kuin Ilkkakin.”Miten niputtaisit oman hevoshistoriasi?”Olen syntynyt hevosten pariin, isä Bo Frankilla oli paljon hevosia, hän oli Käpylässä kova nimi. 7-vuotiaana olen ekan kerran itse ajanut hevosella, siitä se lähti. Omasta kasvatista tuli Vermon voittaja jossain vaiheessa. Mäkelän Mikan matkassahan olen ollut 30 vuotta ja hän on ollut sellainen opin antaja. Vähän on koitettu tehdä omaakin hommaa. Nykyään on just tullut poikien Niklaksen ja Kasperin raviponi Lekon Felix.”Miten päädyit Vermon lähtöautokuskiksi?”Korhosen Jarkko Vermosta soitti. Olen ollut Loviisassa lähettäjänä 10 vuotta ja Jarkon mukana autossa, mutta lähtöautoa en ollut ajanut. Vermossa toimenkuvaan kuuluu myös voltin kiemuroiden tunteminen eli olen siellä lippumiehenäkin.”Mitä luonteenpiirteitä tai millaista osaamista lähtöautokuski kaipaa?”Moni sanoo, että siinä on vastuu siitä, että lähdön pitää lähteä oikein, vaikka tänään voi olla ns. Käpylä GP (tasoitusajo) ja seuraavalla kerralla U.E.T. GP. Mutta ei se auta puristaa rattia. Ajan työkseni linja-autoa pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä eikä siinäkään saa puristaa rattia, kun on 50–100 henkeä kyydissä.”.Lähtöauto liikkeellä
Tervehdys, Jere. Ilkka Salonen ajoi Vermon lähtöautoa lähes 40 vuoden jakson ajan. Koetko, että hänen kiihdytyskenkänsä tuntuvat suurilta?”Noh, onhan ne aika isot täyttää, hän ajoi pitkään. Ilkka antoi vanhan liiton miehenä hyvät ohjeet. Vanha sanonta, että pitää tietää, mitä tekee ja että aina mennään hevosen ehdoilla. Pitää mennä yksinkertaisesti ja tietää, mitkä hevoset on takana, onko 20-aikainen lämminverinen vai 50-aikainen suomenhevonen.”Onko jo ehtinyt tulla palautetta ja millaista?”Tuomaristo antoi viimeksi positiivista palautetta. Puhuttiinkin, että heti lähdetään korjaamaan, jos jokin asia on sellainen, mitä tarvitsee korjata. Aluksi olin liian varovainen, mutta nyt se lähtee luonaamaan niin, miten haluan sen menevän. Kerran olin kurvissa liian sisällä ja toinen oli se, että kuskit haluaisivat, että auto irtoaa lujempaa alta pois, kiihdyttää samalla tavalla kuin Ilkkakin.”Miten niputtaisit oman hevoshistoriasi?”Olen syntynyt hevosten pariin, isä Bo Frankilla oli paljon hevosia, hän oli Käpylässä kova nimi. 7-vuotiaana olen ekan kerran itse ajanut hevosella, siitä se lähti. Omasta kasvatista tuli Vermon voittaja jossain vaiheessa. Mäkelän Mikan matkassahan olen ollut 30 vuotta ja hän on ollut sellainen opin antaja. Vähän on koitettu tehdä omaakin hommaa. Nykyään on just tullut poikien Niklaksen ja Kasperin raviponi Lekon Felix.”Miten päädyit Vermon lähtöautokuskiksi?”Korhosen Jarkko Vermosta soitti. Olen ollut Loviisassa lähettäjänä 10 vuotta ja Jarkon mukana autossa, mutta lähtöautoa en ollut ajanut. Vermossa toimenkuvaan kuuluu myös voltin kiemuroiden tunteminen eli olen siellä lippumiehenäkin.”Mitä luonteenpiirteitä tai millaista osaamista lähtöautokuski kaipaa?”Moni sanoo, että siinä on vastuu siitä, että lähdön pitää lähteä oikein, vaikka tänään voi olla ns. Käpylä GP (tasoitusajo) ja seuraavalla kerralla U.E.T. GP. Mutta ei se auta puristaa rattia. Ajan työkseni linja-autoa pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä eikä siinäkään saa puristaa rattia, kun on 50–100 henkeä kyydissä.”.Lähtöauto liikkeellä