Jalostuspäivät käyntiin: ”Kaikilla on sama tavoite, saada tamma mahdollisimman hyvin tiineeksi”

Jalostuspäivät avattiin hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Tiina Eskosen luennolla tammojen tiinehdyttämisestä.Eskonen painotti alkuun, että tarvitsemme varsoja, siksi iso osa tammoista toivottavasti siirtyy siitokseen jossain vaiheessa. Ihan kaikissa ei kuitenkaan ole siitostamma-ainesta. Tamman tiinehtymiseen ja siitostammaominaisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi ikä, lihavuuskunto, genitaalien terveys ja mahdollisesti edellisten vuosien ongelmat. Lisäksi tulee huomioida perinnölliset sairaudet, esimerkiksi jalkasairaudet, suolistosairaudet ja kesäihottuma.Eskonen kertoi, että jos tamma ei ole aiemmin varsonut, sen hedelmällisyys alkaa heiketä iän myötä suht nopeasti. Suomenhevosella on todettu 13 ikävuodesta eteenpäin merkittävästi heikentynyt tiinehtyvyys, muilla roduilla heikentyminen alkaa 15-vuotiaasta eteenpäin. Jos tamma on varsonut aiemmin, yli 20-vuotiaskin tiinehtyy ja varsoo helposti ilman ongelmia.”Mielestäni on hyvä käytäntö astuttaa tamma kerran jo nuorena esimerkiksi ennen kilpauraa tai kilpauran välissä”, Eskonen totesi.Periytyviä sairauksia suomenhevosilla on esimerkiksi kaviorustonluutuma. ”Praktiikassa oikein pahaa kaviorustonluutumaa tapaa vähemmän, eli siihen on varmaan jalostuksella vaikutettu”, Eskonen kommentoi omia havaintojaan.Osteokondroosissa etenkin kinnerpaloilla on todettu perinnöllinen yhteys, mutta myös ensimmäisellä elinvuodella ja ruokinnalla merkitystä.Kesäihottuma on varsin ikävä vitsaus suomenhevosilla. ”Sen alttius periytyy, mutta kesäihottuman puhkeamisen ennustaminen on hankalaa, koska se voi hypätä sukupolven yli ja taudin puhkeamiseen on merkitystä myös olosuhteilla.”Eskonen kertoi kaavion muodossa esimerkin omasta kokemuksestaan, jossa terve tamma teki viisi varsaa, josta yhdellä tammalla oli kesäihottuma. Se taas teki neljä varsaa, josta yksi ruuna hankasi hieman. Varsoista tamma, jolla ei ollut kesäihottumaa, teki kaksi varsaa, joista kummallakaan ei ollut kesäihottumaa. Näistä varsoista toinen teki kuusi varsaa, ja jostain niille putkahti kolmelle kesäihottuma..Suolistotulehduksen periytymisestä ei hevosilla ole tietoa, mutta ihmisillä alttiuden on todettu periytyvän. Luennolla Eskonen painotti, että suolistotulehduksesta on erilaisia variaatioita, mutta jos hevosella on voimakkaat kliiniset oireet ja koepalalla todettu immunologinen sairaus, on harkittava siitoskäyttöön siirtämisen mielekkyyttä.Alkiohuuhteluita ja alkiosiirtoa saa edelleen hevosilla käyttää, mutta OPU/ICSI-alkionsiirtomenetelmillä (munasolut kerätään munasarjoista neulalla ja keinohedelmöitetään) syntyneitä lämminverisiä varsoja ei saa jatkossa rekisteröidä kantakirjoihin. Kyseessä on tuore UET:n päätös, joka tulee voimaan vuoden 2025 alusta eli koskee vuonna 2026 syntyneistä varsoista). UET:n päätöksen perusteena ovat tutkimukset, joiden mukaan OPU-tekniikka on invasiivinen menetelmä, mikä voi aiheuttaa haittaa luovuttajatamman hyvinvoinnille.Hippoksen kasvatuksen ja omistamisen asiantuntija Kimmo Lampinen tarkensi, että Hippoksen jalostusvaliokunta käsittelee parhaillaan ehdotusta, jonka mukaan menetelmää olisi edelleen mahdollista käyttää suomenhevosille. Suomenhevosen kohdalla on muitakin käytänteitä, jotka poikkeavat UET:n säännöistä. Tällaisia ovat muun muassa kuolleen oriin spermankäyttö ja tamman saman vuoden aikana syntyneiden varsojen (kaksoset ja alkionsiirtovarsat) kilpailuoikeuksien rajoitukset.Luennon varsinainen aihe, tammat tiineeksi kotitallilla tai siittolassa, sai vastauksekseen, että molemmissa homma onnistuu, jos lähtökohdat ovat kunnossa. Kotisiemennykseen sopii hyvin varsonut ja tiinehtynyt tamma, ja kun tiedossa on hyvät yhteistyökumppanit, joiden kesken yhteistyö on sujuvaa.Siittolassa taas kannattaa hoitaa pakastesiemennykset, ongelmatammat ja varsattomat tai ensikertalaiset tammat. Joskus myös orivalinta edellyttää siittolasiemennystä.Eskonen esitteli kahta tammojen tiinehtymisestä tehtyä tutkimusta. Niiden mukaan lämminveriset tiinehtyvät kaikissa ikäryhmissä suomenhevosta paremmin. Samoin kaikilla siemennystavoilla lämminverinen tiinehtyy paremmin..Jos kotitallilla siemennetään, pitää myös siellä huolehtia hygieniasta ja turvallisuudesta. Eskonen kertoo, että hänelle tuli siemennettäväksi viime vuonna kaksi tammaa, joita ei vaan saatu siemennettyä kotitallilla. Hän suosittelee, että etenkin ensikertalaisten tammojen kohdalla ensimmäiset ultrat ja tutkimukset tehtäisiin pakkopilttuussa.Uuden eläinlääkintähuoltolain mukaan hevosten lisääntymispalvelut eivät kuulu enää julkisten palveluiden piiriin, joten kannattaa hyvissä ajoin selvittää omalle tallille tuleva tiimi, eli mistä löytyy siementäjä ja ultraaja, kun kunnaneläinlääkäreillä ei ole velvoitetta siemennyksiä hoitaa.”Toki moni kunnaneläinlääkäri edelleen siementää ja asia onnistuu”, Eskonen totesi.Kotitallilla siemennys tulee usein myös kalliimmaksi kuin siittolassa, ainakin jos tamma ei tiinehdy heti ensimmäiseen siemennykseen tai ultria tarvitaan useampia. Toisaalta siittolaankaan ei usein haluta tammaa asumaan ihan koko kesäksi, ja rahaa siihenkin palaa. Eskonen itse suosittelee combo-mallia, jossa tamman kiima määritetään mahdollisimman hyvin kotona ennen siittolaan menoa, siemennys tehdään siittolassa ja sen jälkeen tamma palaa kotiin. Tiineysultra tehdään taas kotona ja tarvittaessa tamma viedään takaisin siittolaan. Toinen vaihtoehto on käyttää tammaa siittolassa tarkastuksissa ja toimittaa siemennys kotitallilla. ”Kaikilla on sama tavoite, saada tamma mahdollisimman hyvin tiineeksi”, Eskonen päättää.Hevosurheilu seuraa Jalostuspäiviä sekä tänään perjantaina että huomenna lauantaina verkossa. Voit lukea lisää Jalostuspäivien aiheista myös ensi viikon painetusta Hevosurheilusta..Tamman ikä ja varsomiskerta vaikuttavat varsan kasvuun.Kaikki kunnossa varsaa ajatellen? "Kohdulle tekee hyvää olla välillä tiineenä”

Jalostuspäivät käyntiin: ”Kaikilla on sama tavoite, saada tamma mahdollisimman hyvin tiineeksi”

Aiheeseen liittyvää