Hermoissa vikaa?

Neurologiset ongelmat ovat tietysti laaja ongelmakenttä, ja se on hevosilla tuntemattomampi kuin ihmisillä tai pienemmillä eläimillä. Osittain se liittyy tutkimisen vaikeuteen. Hevosten kohdalla hermostollisesti sairaita eläimiä myös päädytään usein lopettamaan melko pian, koska ne voivat jo kokonsa puolesta olla vaarallisia itselleen ja muille..”Hermosto on kaikilla nisäkkäillä aika lailla sama, mutta osa taudeista täysin erilaisia”, kertoo Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö Helsingin Yliopiston hevossairaalasta..Hän tutkii potilaita itse ja yhteistyössä eläinneurologien kanssa. Niinistö toteaa, että hevosten kohdalla neurologia ei ole ainakaan vielä kovin tarkka tiede. Lisäksi Suomessa tutkimiseen liittyy omat erityisvaikeutensa, kun lähin hevosen pään kuvantamiseen sopiva magneettikuvauslaite on Tartossa. Tietokonetomografia eli CT-kuvia pystytään ottamaan Vermossa, mutta sielläkin vain pystyssä olevalta hevoselta, eikä koko rangan osalta..Kaularankaongelmia kahta tyyppiäYleisimpiä hevosten neurologisia ongelmia ovat dummy-varsojen häiriöt ja kaularangan ahtaumat (CVM eli cervical vertebral malformation), jota on kahta muotoa: nuorten hevosten kasvuhäiriöön liittyviä (Wobbler) sekä vanhoilla hevosilla kulumiin liittyviä. Myös onnettomuuksien seurauksena hermoja voi jäädä puristuksiin, ja tämä voi aiheuttaa neurologisia oireita..Myrkytykset ja monet harvinaiset sairaudet saattavat aiheuttaa hermosto-oireita. Tunnettuja, vaikkakin harvinaisia, ovat herpesviruksen aiheuttamat neurologiset ongelmat. Head-shaking, kukkopatti ja jalkojen shivering ovat myös hermostollisia, mutta niitä ei käsitellä tässä. Myös dummy-varsat jäävät käsittelyssä toiseen kertaan..Ongelma voi olla peräisin ääreishermostosta tai sitten keskushermostosta eli aivoista tai rangasta. Syntysyitä on monia: se voi olla synnynnäinen, kasvuhäiriö, rappeuman aiheuttama, infektion tai onnettomuuden kautta tullut, onnettomuudessa aiheutunut tai myrkytyksen tai verenkiertohäiriön aikaan saama..Oireita on monenlaisia, tai kyseessä voi olla sairauden osa..Osan neurologisista ongelmista hevosihminen tunnistaa itse, mutta osan löytää eläinlääkäri. Joskus mukaan tarvitaan spesialisti eli eläinneurologi tai kokenut hevoseläinlääkäri..Hevonen ei ehkä tunne raajojaanNeurologisten ongelmien tutkimiseen Niinistöllä on oma testipakkinsa, jolla hän kokeilee, miten hevonen reagoi eri ärsykkeisiin ja asioihin. Hevosilla on normaalit tavat reagoida esimerkiksi hännästä vetämiseen, jalkojen asetteluun tai lihaksen käsittelyyn. Niinistö ei kuitenkaan erityisesti suosittele kotitestejä..”Sanoisin että vasteen tulkinnan osaaminen on tärkeämpää kuin itse tutkiminen, ja tulkinta ei yleensä ole jokamiehen hommaa”, Niinistö kuittaa..Neurologisesti oireilevalla hevosella voi olla vaikeuksia raajan liikuttamisessa, liiketunnossa ja kiputunnossa joko pinnallisesti tai syvällisesti. Hevosen oireet voivat vaihdella ajoittaisesta kompastelusta siihen, että hevonen ei pysy pystyssä. Usein hevonen liikkuu omituisesti. Pääsääntönä on, että kipuontuma on säännöllisen epäsäännöllinen, neurologinen liikehäiriö taas epäsäännöllisen epäsäännöllinen..Usein puhutaan ataksiasta, joka on raajojen tahdonalaisten liikkeiden koordinaation häiriötä. Eläinlääkäreillä on ataksialle samanlainen 5-portainen asteikko kuin ontumille. 5-tason ataksinen hevonen jo makaa, eikä pysty nousemaan ylös..”Mutta 1- ja 2-tason hevosia ratsastetaan suhteellisen normaalisti”, Niinistö kertoo..Usein häiriö näkyy lievänä ontumana, mutta hevonen voi myös kompastella ja liikkua erikoisesti suoralla tai kääntyessä. Joskus hevosilla on nähtävillä hypermetriaa, eli ylisuurta liikettä..Ataksinen hevonen ei tunne ja pysty liikuttamaan jalkojaan normaalisti, mutta se voi oppia elämään erilaisen liiketunnon kanssa. Hevosen kaulan asento vaikuttaa ataksisuuteen, sillä nikamien asento vaikuttaa siihen, miten hermoilla on tilaa. Tämä tulisi ottaa huomioon asiaa tutkittaessa ja myös kuvantaessa..Usein takajaloissaKaularangan ahtauman aiheuttamat neurologiset oireet ovat tyypillisempiä takaraajoissa. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin takajalan hermot kulkevat selkäydinkanavassa ulompana, jolloin niihin kohdistuu painetta helpommin. Lisäksi etujaloista häntään päin rangassa olevat vauriot vaikuttavat vain takaosaan..Wobbler on kasvuhäiriö, jossa hermoja jää puristuksiin kaularangassa, useimmiten nikamien 2-3-4-välillä. Muulla maailmassa laukka- ja ravihevosten kaula voidaan jäykistää leikkauksella, ja niin saadaan tyypillisesti ataksiaa 1 astetta alemmas, mutta Suomessa tällaisia leikkauksia ei tehdä..Vanhoilla hevosilla tavataan rappeutumien ja nivelrikkojen aiheuttamia hermopuristuksia ja niiden aiheuttamia ongelmia. Tämän diagnosoiminen on kuitenkin vaikeaa: joskus kuvat näyttävät pahoilta, mutta hevosella ei ole mitään oireita, välillä päinvastoin..”Ostotarkastuksissa nämä ovat tietenkin riskejä jatkoa ajatellen”, Niinistö huomauttaa..Kasvavien hevosten kohdalla hoitona on kortisoni, kipulääkkeet ja liikunnan rajoittaminen. Vanhoilla hevosilla lääkitään nivelten välejä..”Idea on, että kortisonilla lasketaan turvotusta, jolloin hermot mahtuvat toimimaan normaalisti. Varsinaista ongelmaa tämä ei poista, vaan hoito joudutaan usein toistamaan uudelleen”, Niinistö sanoo..Joskus oireet pahenevat vähän kerrallaan, joskus nopeasti. Jos apua ei löydy, ja hevonen on vaaraksi itselleen ja muille, päädytään usein lopettamiseen. Lievemmissä tapauksissa omistajan tehtäväksi jää arvioida, millaisia riskejä liikehäiriö tuo hevoselle ja ratsastajalle..”Kyseessä on hieman sama asia, kun arvioidaan, mikä ontuma on tarpeellista hoitaa. Kyllähän monet hevoset ontuvat asfaltilla juoksuttaessa, mutta eivät pehmeällä”, Niinistö pohtii..Wobbler-oireet liittyvät yleensä isoihin, nopeasti kasvaviksi jalostettuihin rotuihin, kuten ravureihin, laukkahevosiin ja ratsuihin, eikä Niinistö muista uraltaan yhtään wobbler-ponia. Syitä on etsitty, ja todennäköisesti ruokinnalla ja perimällä on vaikutuksensa..Onnettomuudet hankaliaJoskus hevonen saa neurologisia häiriöitä onnettomuuden seurauksena, esimerkiksi kun se lyö päänsä hypättyään pystyyn ja kaaduttuaan ympäri tai loukattuaan rankaansa muussa tilanteessa..Toimiminen on tällöin vaikeaa sekä omistajalle, että eläinlääkärille. Hevosen vammoja tulisi arvioida, mutta sitä voi olla vaikea saada klinikalle, eikä sitä välttämättä saada liikkumattomaksi kuvia varten. Selkäydinnestenäyte voi joskus kertoa jotain..Oleellista olisi saada selville, missä vammakohta sijaitsee. Hevosta hoidetaan kipulääkkeillä, nesteytyksellä ja antibiooteilla..Hermot voivat olla vain puristuksessa tai ne voivat olla katkenneet, jolloin ennuste on huonompi, joskaan ei aina mahdoton. Esimerkiksi jalassa tarkoituksella tehtävässä hermokatkaisuissa hermot saattavat kasvaa uudelleen yhteen parissa vuodessa..Ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyviä neurologisia ongelmia Viikin hevossairaalassa tavataan vain ehkä kerran vuoteen. Myös hermojuuren tulehdus, Guillain-Barrén oireyhtymä, on hevosilla mahdollinen. Ihmisellä hoitotulokset ovat melko hyviä, mutta hevosten kanssa kaikki Niinistön tuntemat tapaukset ovat päätyneet hautaan..Paraneminen vaihteleeHermostollisten ongelmien paranemisajat ja ennusteet vaihtelevat valtavasti sekä riippuen sairaudesta tai vammasta ja myös saman diagnoosin sisällä. Joskus isoa paranemista voidaan nähdä parissa päivässä, joskus se tapahtuu kuukausien tai jopa vuosien kuluessa. .Lääkehoidon ohella hevosta kuntoutetaan fysioterapeutin suunnittelemalla neurologisella jumpalla, jonka tarkoitus on sekä voimistaa lihaksistoa, että auttaa hermotusta paranemaan. Myös erilaisia hermostimulaatioita voidaan käyttää. Tilanne on usein samankaltainen kuin ihmisillä: varsojen hermo-ongelmat paranevat parhaiten, nuorillakin usein hyvin, mutta vanhoilla on vaikeinta..Niinistö kertoo, että onnellisia potilastarinoita maailmalta kyllä löytyy, ja Helsingissäkin saatiin takavuosina tetanusvarsa elinkelpoiseksi kävelyttämällä sitä varta vasten rakennetulla telineellä. Hevosten hoitaminen on kuitenkin kallista ja epävarmaa, erityisesti silloin, jos tavoitteena on kilpahevonen. Osa hevosista myös voi akuutissa vaiheessa niin huonosti, että hevonen halutaan laittaa pois lisäkärsimysten välttämiseksi..Leikkaushoitoja haittaa se, että neurologisesti oireileva hevonen on vaarallinen herätessään. Niinistö kertoo, että Suomessa tässä ollaan hieman jäljessä, sillä maailmalta löytyy tiloja, jossa hevonen voi herätä vedessä tai ilmapatjojen ympäröimänä..Hevosen jatko neurologisten ongelmien kanssa on omistajan harkinnassa. On sokeitakin hevosia, jotka vaikuttavat elävän tavallisissa olosuhteissa hyvää elämää, ja on hevosia, joilla omistajat haluavat ja uskaltavat ratsastaa, vaikka niiden liikkeenhallinta ei ole normaalia..”Mutta jos esimerkiksi narkolepsiaa sairastava hevonen kaatuu jatkuvasti tai on koko ajan haavoilla, mielestäni se ei ole sille reilua. Mielestäni hevosen pitää pystyä syömään, liikkumaan ja myös menemään makuulle, eikä olla kivulias, jotta sen voi antaa olla”, Niinistö sanoo.Epilepsiaa ja narkolepsiaaEpilepsiaa ja narkolepsiaa tavataan hevosilla satunnaisesti. Narkolepsian kohdalla suljetaan ensin pois se, kärsiikö hevonen vain unen puutteesta, joka voi johtua esimerkiksi siitä, että sen on vaikea päästä makuulle. Narkolepsiaan on olemassa lääkekin, mutta sen verran harvinainen, että sitä ei löydy eläinsairaalaltakaan hyllystä..Epilepsiaa tavataan useammin varsoilla hapenpuutteen yhteydessä, mutta myös esim. arabeilla perinnöllisenä, ja se jää ajan myötä itsekseen pois. Niinistö kertoo nähneensä varsoilla kouristuskohtauksiakin, mutta usein kyse saattaa olla vain silmän tai huulen nykimisestä. Hevosilla epilepsiaa on vähemmän kuin esimerkiksi koirilla..”Todennäköisesti siihen liittyy jokin perinnöllinen alttius, ja tästä kärsineet hevoset ovat evoluutiossa pudonneet helposti pois”, Niinistö miettii..Harvinaisia sairauksiaNeurologisia ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi herpesvirus, maksasairaudet, bakteerimyrkytys botulismi ja tetanus eli jäykkäkouristus. Niinistö veikkaa, että jossain vaiheessa ilmaston lämmetessä Suomeen saapuu myös Länsi-Niilin virus, joka on hyttysten välittämä, sekä eläimillä että ihmisillä tavattava virus, joka aiheuttaa keskushermostoinfektioita. Myös madot voivat joissain harvinaisissa tapauksissa päätyä aivoihin, pääntaudin paise voi muodostua päähän tai hevonen voi saada alkueläimen aiheuttaman EPM:n. ”Sitä ei onneksi ole tavattu Suomessa, sillä se voi oireilla melkein miten tahansa”, Niinistö sanoo. Hevosen aivoverenkierron häiriöitä ei juuri tunneta, eikä myöskään Parkinsonin taudin kaltaisia rappeumasairauksia, tosin cushingin tautina tunnettu vanhojen hevosten sairaus PPID on aivolisäkkeen lisäkasvua. Niinistö kertoo, että myrkytyksen aiheuttamia neurologisia ongelmia Suomessa ei juuri tapaa. Poikkeuksena voidaan pitää ”Hattulan tautia” eli polyneuropatiaa, joka on hevosen ääreishermoston tauti. Siihen sairastuneita yksilöitä Suomessa on ollut joitain satoja. Syytä ei ole löydetty, mutta jonkinlaista myrkytystä on epäilty.

Hermoissa vikaa?

Miia Lahtinen

Aiheeseen liittyvää