Suomenhevosta ei voi rekisteröidä Espanjasta eikä kylmäveristä ravuria Suomesta

Suomenhevosen kantakirja on laajennettu, ja se tarkoittaa sitä, että varsa on mahdollista merkitä suomenhevoseksi, jos se syntyy Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa, Alankomaissa, Latviassa tai Virossa. .Jos taas suomenhevostamman ja suomenhevosorin varsa syntyy näiden maiden ulkopuolella, vaikka Espanjassa, sitä ei voida rekisteröidä lainkaan suomenhevoseksi. .Jos ulkomailla syntyneelle suomenhevoselle haluaa ravikilpailuoikeuden, on vaatimus sama kuin Suomeen ensirekisteröitävällä lämminverisellä: se on tuotava Suomeen ennen vuodenvaihdetta ja rekisteröitävä tänne..Suomalaisilla valmentajilla on tällä hetkellä treeniin merkittynä 91 ruotsalaisnorjalaista kylmäveristä, joista kolmannes ei ole kilpaillut tänä tai viime vuonna. ”Vaikka ne olisivat suomalaisomistuksessa ja asuisivat pysyvästi Suomessa, ne kilpailevat aina väliaikaisella tuontisertifikaatilla, joka on uusittava puolen vuoden välein, aina 100 euron hintaan. Toistaiseksi tähän ei ole tulossa muutoksia”, Lampinen kertoo. .Niin hienolta kuin Elitkampen-lähtö näyttikin, laajempaa kylmäveriyhteistyötä ei ole näkyvissä, eikä Norjassa ja Ruotsissa juuri ole suomenhevosille avoimia lähtöjä. Lampinen näkee, että ruotsalaiset ja norjalaiset haluavat suojella omia hevosiaan ja pitää omat kylmäverilähtönsä pääosin suljettuina suomenhevosille. Niinpä suomenhevoselle ei ole markkinoitakaan Pohjoismaissa. .Kylmäveriravurit rekisteröidään kotimaissaanJos ruotsalaisnorjalaiseen rekisteriin merkitty kylmäverinen ravuri syntyy Suomessa, se on käytävä rekisteröimässä emänsä kotimaassa. .Norjasta todetaan, että koska sekä suomenhevosten kantakirja että ruotsalaisnorjalainen kantakirja ovat suljettuja, hevosia voi viedä vain väliaikaisesti. Norjalaisilla ja ruotsalaisilla kylmäverisillä on yhteinen kantakirja ja samat oikeudet Norjassa ja Ruotsissa, mutta suomenhevoset ovat erikseen, Laila Stolpnäs Norjasta kertoo. .Säännöt Norjassa ja Ruotsissa ovat vastaavat kuin Suomessa: varsa tunnistetaan ensin syntymämaassaan väliaikaista tunnistusasiakirjaa varten, mutta sen on tultava emänsä rekisterimaan maaperälle 31.12. mennessä syntymävuonnaan. Toisin kuin Suomessa ja Ruotsissa, Norjassa asiaan voidaan hakea lykättyä paluupäivää varsan loukkaantumisen tai tarttuvan eläintaudin takia. .Melkein kaikki ruotsalaisnorjalaiset ravurit syntyvät kuitenkin Ruotsissa ja Norjassa. Norjaan rekisteröitäviä arvioidaan syntyvän ulkomailla vain viitisen kappaletta vuodessa, Ruotsiin rekisteröitäviä muutamia. .Kylmäveristen rekisteröintisääntöjen muutoksista ei Ruotsissa olla keskusteltu, ST:n jalostusosaston johtaja Christina Olsson kertoo. .Kirjoihin ja kansiin - hevosten rekisteröintiä on monen tasoista.Passit kahdessa kuukaudessa

Suomenhevosta ei voi rekisteröidä Espanjasta eikä kylmäveristä ravuria Suomesta

Aiheeseen liittyvää