Juu ei, ei, ei, ei.
Juu ei, ei, ei, ei. Piirros: Leena Alérini

Kysyimme luotiviivasta ja saimme 412 vastausta: Avainsana on rentous - "Rento hevonen ei kuolaa hikisenä niska kippuralla, turpa ryntäissä"

Luotiviivalla tai sen edessä on kouluratsastussääntöjen mukainen pyrkimys, mutta miten velvoittava tämä pyrkimys on? Me kysyimme ja te vastasitte. Konsensus on ainakin tästä: "GP -radalle luotiviivan takana -olot ei kuulu, siellä ollaan jo molemmin puolin sellaisella taitotasolla että asia pitää osata. Piste."

Kysyimme, pitääkö hevosen kuonon pysyä joka tilanteessa luotiviivan edessä vai saako hevonen ajoittain olla syvemmässä muodossa.

Kyselyyn vastasi yhteensä kaikkiaan 412 henkilöä.

Ensimmäisessä kysymyksessä oli 395 vastaajaa. Heistä 50,4 prosenttia (199 vastaajaa) on sitä mieltä, että hevosen pitää pysyä luotiviivalla tai sen edessä aina ja joka tilanteessa. 11,4 prosenttia (45) näkee, että saa olla syvemmässäkin muodossa. 17,7 prosenttia (70) on sitä mieltä, että edessä vai takana -kysymys ei ole olennainen. 20,5 prosenttia (81) vastasi kohtaan "tärkeintä on" (näitä vastauksia avataan jutun lopussa).

Kysymykseen, "mitä ajattelet luotiviiva-asiasta ja miten toimit itse?" saatiin 243 vastausta.

Mielipiteet jakautuvat. Jo siinä, onko tämä edes sellainen asia, mitä voi tällaisessa kyselyssä kysyä.

"Kyseessä ei ole mielipideasia. Luotiviivan takana kulkemisen on useissa tutkimuksissa todettu olevan hevosen terveydelle haitallista", vastaa yksi.  

"Kaikki mitä olen kuullut,oppinut ja nähnyt aiheesta tukee ajatusta että aihe on tärkeä. Itse pyrin herkistymään ja kuuntelemaan tunnetta jossa hevonen on mahdollisimman rento ja kättä kohti kurottuva liike soljuu. Tämä ei välity jos hevonen rullaa. Myös opittu rullaaminen näkyy selkeästi hevosen ilmeessä ja liikkeessä", sanoo yksi.

"Taas kärpäsestä härkänen", sanoo toinen.

"Hevosen kaulan ja pään asento ei kerro mitään paineesta hevosen suussa. Luotiviivakeskustelussa usein ajatellaan, että ratsastaja vetää kovasti. Kokemattomalle ratsastajille luotiviivan tuijottaminen on helpompaa kuin katsoa ratsukkoa kokonaisuutena. Luotiviivan takana kulkeminen ei ole ideaali tilanne, mutta tänäpäivänä valitettavan usein hevosen lähtötilanne, jo heti sisäänratsastuksesta. Olemme jalostaneet hevosistamme sellaisia. Joskus on vuosien työ saada hevonen todella hyväksymään tuntuma ja avaamaan niskaansa, sen sijaan, että se liikkuu itselleen helpossa asennossa liian lyhyellä kaulalla ja täysin tyhjänä", näkee kolmas.

"Luotiviivalla tai sen edessä on tavoiteltava tila - siinä ratsukko toimii harmonisesti ja biomekaanisesti parhaimmalla tavalla. Matkalla täydellisyyteen on monta mutkaa. Hieman luotiviivan takana liikkuva hevonen voi liikkua paljon terveellisemmin kuin esim. etupainoinen, lavoistaan lukkiutunut hevonen luotiviivan edessä. Kyse on kokonaisuudesta. Hevosen pään asentoa on helppo arvioida mutta se, miten hevonen käyttää kehoaan, on vaikeampi arvioida. Mustavalkoisia totuuksia ei ole. Ollaan armollisia toisillemme ja opetellaan yhdessä ratsastamaan paremmin. Tavoitellaan optimia ja unelmaa mutta hyväksytään se, että ollaan matkalla sinne ja virheitä tapahtuu. Ratsastajana ajattelen, että on tärkeää ratsastaa hevosta erilaisissa muodoissa, esim. eri kaulan pituuksilla."

Miksi sinne luotiviivan taakse joudutaan?

"Pyrin siihen, että hevonen pysyisi aina luotiviivan edessä. Kuitenkin hevonen joskus käy myös takana, koska en ole kaikissa tilanteissa tarpeeksi taitava."

"Joidenkin hevosten rakenne vastustaa rentoa ja pehmeää liikkumista luotiviivan edessä. Tällöin voi koulutuksen alkuvaiheessa hevosen antaa välillä levätä luotiviivan alla."

"Luotiviivan taakse käpertyminen kertoo tehtävään nähden riittämättömästä voimasta ja kyvystä kantaa itsensä."

"Nykyhevosilla on jalostettu niin yliliikkuva kaularanka, että luotiviivan taakse sujahtaminen on varsin helppoa. Tämä ei silti tarkoita, että kyseinen asento olisi hevoselle hyväksi."

"Hevonen ei pysty jatkuvasti olemaan 10. Verryttelyssä on sallittava hevosen olevan itsensä, hevoset jännittävät ja ratsastajan pitää saada puuttua jännitykseen."

Onko sillä väliä, missä tilanteessa siellä luotiviivan takana mahdollisesti käydään? On ja ei.

"Se on virhe ja vaikka niin joskus käykin harjoitellessa, niin kouluradalle ei mennä harjoittelemaan vaan näyttämään osaaminen. Siksi ei ole mitään perustelua, miksi esim. GP radalla pitäisi saada esittää hevosta metriäkään luotiviivan takana ilman pistevähennystä", näkee vastaaja.

"Ei se helppoa ole, kun hevonen vasta opettelee ja yritetään löytää oikea tuntuma ja muoto. Hetkelliset luotiviivan takana olot joskus kuuluvat nuoren hevosen hapuilevaan tasapainoon. GP -radalle luotiviivan takana olot ei kuulu, siellä ollaan jo molemmin puolin sellaisella taitotasolla että asia pitää osata. Piste."

Tuomareiden rooli nousee tässäkin kyselyssä.

"Ongelma ovat liian kokemattomat tuomarit, jotka eivät laske pisteitä väärästä muodosta kisoissa. Enemmän koulutusta ja ymmärrystä asiasta pitäisi olla."

Ja:  "Luotiviivan takana liikkuva hevonen ei voi liikkua rehellisesti käyttäen selkäänsä ja koko kroppaa. Jos tätä ei tuomarit tunnista, tuomarit koulunpenkille." 

"Tärkeintä on, ettei virheellisestä asennosta palkita kilpailuissa."

"Hetkellisiä lipsahduksia voi alemmalla tasolla tapahtua, mutta niistäkin tulee rokottaa pisteissä ja GP-radalle luotiviivan takana olo ei kuulu."

"Suorituksen radalla tulee olla tavoitteessaan eli luotiviivalla tai edessä."

Tai: "Koulusäännöt unohdettu jossain vaiheessa? Missä vaiheessa?"

Tässä turpa on hieman luotiviivan takana. Miten isosta virheestä on kysymys?
Tässä turpa on hieman luotiviivan takana. Miten isosta virheestä on kysymys? Kuva: Leena Alérini

Ero on siinä, hakeutuuko hevonen itse syvempään muotoon

Rentous, selkä, happy athlete

Vapaissa "tärkeintä on" -vastauksissa muotoutuu tämä peruslinja: Jos hevonen on rento ja käyttää selkäänsä, sitä ratsastetaan pehmein avuin, eikä sitä pakoteta ohjista vetämällä, ei ole vakava asia, jos se välillä käy luotiviivan takana - kunhan se ei ole systemaattista.

"Ero on siinä, hakeutuuko hevonen itse syvempään muotoon esimerkiksi alkuverryttelyssä ollessaan matalampana, jännittyessään, tai rakenteellisten ominaisuuksien vuoksi, vai onko hevosella ns leuka rinnassa ja vedetty ratsastajan toimesta tuohon asentoon. Ei voida asettaa linjanvetoja tähän", toteaa vastaaja.

"Takaosan työskentely, pyöreä selkä, rentous ja pakottamattomuus. Luotiviiva on ideaali, jota tuijottamalla nämä seikat unohtuvat", toteaa toinen vastaaja.

"Että hevonen on rento. Kuono saattaa välillä mennä syvempään muotoon, luotiviivan taakse, mutta se tekee sen omasta tahdostaan. Tarkoitus on pitää kuono luotiviivan edessä, ei pidetä ohjaa niin kireällä, että hevosen on pakko olla luotiviivan takana."

"Lähtökohtaisesti hevosen tulisi kulkea luotiviivan edessä ja sitä tulisi pyrkiä ratsastamaan siellä. On kuitenkin selvää, että hevoset tulevat satunnaisesti esimerkiksi väistämään painetta luotiviivan taakse, mikä ei ole ongelma, kunhan sitä ei tehdä tarkoituksella, eikä jatkuvasti."

"Ettei hevosta ole vedetty luotiviivan taakse, eli voi ajoittain käydä siellä jos tuntuma on normaali, eikä muuta stressiä esim hännän piiskausta, suuta ym. Pääosin muodon pitäisi kuitenkin olla luotiviivan edessä."

"Voi ajoittain käydä siellä jos tuntuma on normaali, eikä muuta stressiä esim hännän piiskausta, suuta ym."

Sillä on merkitystä, mitä siellä luotiviivan "huonommalla puolella" tapahtuu.

"Kilpailuissa luotiviivalla, harjoituksissa voi joskus olla syvemmällä tilapäisesti, kun venytellään selkää ja ylälinjaa. Luotiviivan takana on oltava ylälinjan rentoutus ei kaulan lyhennys", näkee yksi vastaajista.

"Syvempi muoto voi olla hetkellisesti harjoitteluvaiheessa. Jos hevonen jää syvään muotoon pidemmäksi aikaa, on harjoitusta helpotettava niin, että hevonen pystyy suoriutumaan siitä kaula neutraalissa asennossa."

Hyvin ehdottomiakin näkemyksiä on:

"Ei missään kohtaa (edes lämmittelyssä) luotiviivaa syvemmässä muodossa. Luotiviivan tulisi olla maksimi, jota ei saa koskaan ylittää. Sen sijaan hieman suorempi muoto olisi hyväksyttyä."

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan tuotepalkinto ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Juu ei, ei, ei, ei.
"Code of points olisi hyvä ratkaisu", sanoo Kyra Kyrklund, joka toivoo kouluratsastukseen yhtä objektiivista arvostelusysteemiä kuin taitoluistelussa

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi