Halpa hevonen, kallis lasku

Latvialainen puoliveriruuna myytiin ja palautettiin, mutta kiistanalaiseksi jäi riita siitä, kenen kuuluu korvata palautukseen menneen hevosen hoito- ja muut kulut. Itä-Suomen hovioikeus ei ottanut tapausta tammikuun lopulla käsittelyyn, joten kauppariitaa käytiin vain Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa, josta tuomio annettiin 6.10.2021. Kulut nousivat korkeiksi.Ostaja eli jutun kantaja Maiju Alve vaati yhteensä noin 25 500 euron korvauksia pääasiassa oikeudenkäyntikuluistaan, mutta vähemmässä määrin myös hoitokustannuksista 3800 eurolla ostamastaan hevosesta. Hän osti hevosen marraskuussa 2018 videon perusteella.Ostaja oli ilmoittanut 4.11.2018 myyjälle etsivänsä ”kivaa nuorta monipuoliseen harrastamiseen ja harrastekisaamiseen esteille”, johon myyjä oli todennut uskovansa, ”että Kille voisi olla sopiva”. Myyjä vakuutti, että hevonen liikkuu hyvin eikä ole ollut sairaana tai loukkaantunut. Hevosesta tehtiin heti seuraavana päivänä sen saapumisesta ostajan talliin reklamaatio kaupan purkamista varten, koska hevonen osoitti wobblerin syndroomaan viittavia ataktisia hermosto-oreita, mutta kaupanpurussa kesti lähes neljä kuukautta. Ostaja otti avukseen juristin. Helmikuussa 2019 myyjä Alavuden Ratsutila Oy maksoi Alveelle myyntihinnan täysimääräisenä takaisin.Jäljelle jäi kiista oikeudenkäyntikuluista ja hoitokustannuksista, tallikustannuksista ja eläinlääkärikuluista, jotka ostajalta oli hevoseen ehtinyt mennä.Tuomiossa todetaan, että myyjä on hevoskaupan ammattilainen ja ostaja yksityinen henkilö. Kyseessa on yrittäjän ja kuluttajan välinen kauppa, johon sovelletaan kuluttajansuojalain säännöksiä. Ostaja piti sivutoimena palkkatyön ohella tallia, ja totesi ostaneensa kyseisen hevosen itselleen yksityiseen harrastekäyttöön.Myyjä velvoitettiin korvaamaan ostajalle kaksi kolmasosaa hänen kohtuullistetuista oikeudenkäyntikuluistaan, eli reilut 6000 euroa sekä korvaukset karsinavuokrista ja hoitamisesta neljältä kuukaudelta, 1450 euroa.Ostajalle jäi näin ollen maksettavaksi hänen omat oikeudenkäyntikulunsa 17 000 euroa ja ne, noin 1000 euron kulut, joita ei sälytetty myyjälle.”Harmillinen juttu ja tähän ei olisi päädytty, jos myyjä olisi hoitanut kaupan purun asianmukaisesti”, Alve sanoo.”Tässä keississä oli vain yksi voittaja, ostajan asianajaja, ja kaksi häviäjää”, Sirja Sorsila Alavuden Ratsutalli Oy:stä summaa. Ei sovellu siihen käyttöön, johon hankittuKäräjäoikeudessa oli todettu, että hevonen ei soveltunut siihen käyttöön, johon se oli hankittu, jonka seurauksena siinä katsotaan olevan kuluttajansuojalain mukainen virhe.Tuomiossa todetaan, että ”kun otetaan huomioon lääkärinlausunnot sekä myyjän ja ostajan väliset keskustelut ennen kaupantekoa, hevonen ei vastaa myyjän antamia tietoja hevosesta ennen kaupantekoa”. Myyjä on kertonut, etta hevosella ei ole ollut sairauksia tai vammoja, ja että se on ollut myyjän vilpitön käsitys tilanteesta.Asiaa ei muuttanut sekään, että myyjä vetosi ”huomattavan alhaiseen myyntihintaan”. Käräjäoikeus tutki hevosten hintoja ja totesi yhteenvetona, että hinnat näyttävät vaihtelevan ilmaiseksi annettavasta reilusti yli 10 000 euron hintoihin.”Sellaisena kuin se on” -lauseke todettiin pätemättömäksi.”Kauppakirjan ehto hevosen myymisestä siinä kunnossa ja sellaisena kuin se kaupantekohetkellä on, ei kantajaa sido senkään vuoksi, ettei ostajalle annettu mahdollisuutta tutustua hevoseen ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Hevonen on myös selkeästi huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta odottaa.”Hevosen toisessa takajalassa havaittiin kaupanteon jälkeen puutteita. Ostaja teetätti tarkastukset kahdella eri eläinlääkärillä, jotka molemmat katsoivat, että hevonen oli ataktinen, eli sillä oli hermostollista vikaa. Sen toinen takajalka ajoittain laahasi ja sillä oli vaikeuksia kääntyä karsinassaan.Myös kolmas eläinlääkäri tutki hevosen maaliskuussa 2019, kun se oli jo palautettu, ja totesi, että ”hevosella vaikuttaa olevan vasemmassa takajalassa mahdollisesti hermostollinen vika, joka vaikuttaa sen liikkumiseen etenkin tiukoissa kaarteissa ja peruuttaessa. Vaikka lausunnon mukaan takajalan toimintakyky ei tutkimushetken löydösten perusteella haittaa hevosen harrastekäyttöa, hevosen käyttöennuste kilpahevosena tai vaativan tason ratsuna on kuitenkin hyvin varauksellinen”.Hevoselle oli tehty hännänvetotesti, jossa hevosen häntää oli vedetty sivulle. Terve hevonen korjaa tässä tilanteessa asentoaan, mutta tutkittavana ollut yksilö ei ollut näin tehnyt. Hevosen kaularangan ja takajalan röntgenkuvan löydökset eivät kuitenkaan selittäneet ataktisia oireita. Tarkemman analyysin tekemiseksi olisi pitänyt suorittaa varjoainekuvaus.Hevonen myytiin huutokaupassa edelleen vuonna 2019 niillä eläinlääkärin tiedoilla, jotka sillä siinä vaiheessa oli. Tästä on kyse3800 euron ratsusta tuli riita nimikkeellä ”irtaimen kaupan purkaminen”, jonka oikeudenkäynti- ja muut kulut nousivat yli 25 000 euroon .Kauppa, joka ei enää kannataEdullisten harrastehevosten kauppiaaksi profiloitunut juristi Sirja Sorsila jäähdyttelee. Kauppa ei enää kannata ja riskit ovat valtavat.Enkä jaksa aina viikon päästä miettiä, miksi hevonen ei anna enää kiinni tai lastaudu”, Sorsila toteaa.”Olen itse asiassa siirtynyt kasvattamaan koiria”, hän kertoo. ”Hevosia myyn enää yrityksille.”Sorsila toteaa, että välittäjänä on ainakin tähän asti ollut helpompi toimia.”Ei tarvitse ostaa mitään, ei tarvitse laittaa rahaa kiinni. Ei riskejä, kun ei ole osallisena kaupassa”, hän toteaa.Sorsila huomioi, että uudistettu kuluttajansuojalaki tosin todennäköisesti muuttaa välittäjän asemaa, sillä jatkossa välittäjä pääsääntöisesti vastaa virheestä kuten myyjä.Hän arvelee, että hevoskauppa tulee nykymenolla kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.Kuluttajan kannattaa olla tarkkana ostaessaan yritykseltä, sillä Suomessa on suhteellisen helppo päästää yritys konkurssiin ja perustaa savuaville raunioille uusi.”Viimeisenä jäävät valoja sammuttamaan ne ammattimaiset puliveivarit, joilla on menossa jo 170. firma”, Sorsila hymähtää.Sorsilan kokemuksen mukaan kannattavuus on huonontunut, sillä hinnat ovat Latviassa ja Virossa nousseet reippaasti. Näissä maissa on avointa ja luotettavaa toimintaa, mutta hinnat alkavat olla jo samat kuin Suomessa elleivät jopa ylikin. Liettuassa hevosia löytää halvemmalla, mutta siellä on paljon paperittomia hevosia. ”Niille sitten vaan tehdään sellaiset paperit kuin tarve vaatii. On myyty esimerkiksi 26-vuotias hevonen kuusivuotiaana, ja joku pöhkö menee aina halpaan.”Poniori Keksas ostettiin ruunana, mutta toimitettiin samassa autokarsinassa tamman kanssa pihaan oriina. ”Ihan normisettiä”, Sorsila nauraa.Usein joku kehottaa ostajaa tekemään rikosilmoituksen, jos hevoskauppa osoittautuu jälkikäteen pettymykseksi. Täyttääkseen rikoskynnyksen tulisi kuitenkin asiassa olla kyse selvästä erehdyttämisestä.”Ei siis pelkästään siitä, että hevonen osoittautuukin odotettua huonommaksi, vaan hevosen täytyisi selvästi olla jotain aivan muuta kuin mitä myyjä on luvannut”, Sorsila sanoo.Hän miettii tarkoin ennen kuin lähtee oikeussaliin riitelemään. ”Yleensä vain juristit voittavat niissä tapauksissa ja joku joutuu aina maksamaan kulut.”

Halpa hevonen, kallis lasku

Aiheeseen liittyvää