Profilointi antaa informaatiota

Jespers on kotoisin esteratsastavasta perheestä, mutta hänestä tuli askellaji-ihminen. Kotimaassaan Hollannissa hänen erikoisalaansa ovat lineaariset profiloinnit..Hollannissa niihin siirryttiin vuonna 1989, Suomessa 2010-luvun puolivälissä. Jespers pitää profilointia oleellisena tekijänä maansa ratsastusmenestykselle. Toinen tärkeä asia on se, että urheilu- ja jalostusorganisaatiot työskentelevät yhdessä..”Se tuo hyviä tuloksia koko maalle. Siinä on kyse yhdessä tekemisestä”, hän sanoi..Jalostukseen Jespers kaipaa keskustelua, sillä sen avulla saadaan asioita eteenpäin. Hän kehotti kasvattajia myös tutustumaan muiden maiden kasvatukseen ja ratkaisuihin..Dataa kasvattajilleLineaarisessa profiloinnissa yksinkertaistetusti raksitetaan hevosen ominaisuudet kaavakkeeseen. Arvostelukohtien määrä ja yksityiskohtaisuus vaihtelee kantakirjoittain..Tarkoitus on erityisesti kuvata hevosta, ei suoraan arvottaa. Esimerkiksi niska voi olla liian vahva, mutta myös liian kevyt. Jos hevosella esimerkiksi on oikein kevyt niska ja herkkä suu, se menee helposti liian syvään muotoon, ainakin jos ratsastaja käyttää liikaa kättä..Myös estehevoselle pitää olla helppoa pidentää niskaa hypyssä, ja jos niska on jäykkä ja lyhyt, se on vaikeaa..Laukka taas voi olla iso tai pieni, toki on muistettava, että ison laukan voi ratsastaa pieneksi, mutta pientä laukkaa ei kovin isoksi..Jespers korosti, että jalostuksen onnistumiseksi tarvitaan tietoa valintojen tekemiseen, ja juuri sitä profilointi tuo. Myös tammat kannattaa profiloida. Kun hevosista on paljon dataa, on mahdollista katsoa, mitä mikäkin ori jättää minkäkin tamman kanssa..”Tiedämme esimerkiksi Jazzista, että se jättää ylämäkeen ravaavia, pitkäjalkaisia ja hieman erityisiä jälkeläisiä”, Jespers tiivisti..Data auttaa tammanomistajia valitsemaan, mitä juuri heidän tammansa tarvitsee..”Älä katso orishow’ssa voittajaa, vaan sitä, mitä omassa tammassasi pitää kehittää”, Jespers neuvoi..Erityisen tärkeää on, että hevoset ovat terveitä, ja niillä on myös hyvät röntgenit..Ensimmäisenä Jespers katsoo hevosen yleisvaikutelmaa, sitten rakennetta yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi Santos He’Las oli hyvin kevyt ja täysiverityyppinen, mikä korostui ison ja muhkean Don Realin jälkeen..”Tämä on ihan erilainen ori, ja molempia voidaan käyttää jalostukseen, koska on erilaisia tammoja ja pitää olla mahdollista valita”, Jespers kuittasi..Yleisöstä kysyttiin hevosen hännistä. Jespers totesi, että mitä suorempi, sen parempi, sillä kyseessä on hevosen selän loppu. Pieni vinous ei silti haittaa. Isompi ongelma on, jos hevoset eivät kanna häntäänsä sopivasti. Tapa kantaa häntää muuttuu usein lihasvoiman muuttuessa ja hyvän ratsastuksen myötä..Seisomista tärkeämpää on nähdä hevonen liikkeessä ja mieluiten ratsastettuna..”Tärkeintä on se, miten hevonen toimii satulan alla, koska sinne me tarvitsemme ne”, Jespers hymyili..Vasta silloin näkee, miten jokin ominaisuus toimii. Esimerkiksi takajalkojen kulmauksissa ykkösasia on se, miten hevonen käyttää itseään: koukistaako se nivelensä ja tulevatko takajalat alle..”Jos hevonen ei käytä niveliään, sinulla ei ole mitään”, hän sanoi..Taipuisuus, liikkuva ylälinja ja kyky ja halu venyttää niskaa ovat kaikille hevosille tärkeitä. Myös selän, ristiselän ja takaosan pitää toimia..Estehevosissa kiinnostaa laukka, ja raville ja käynnille riittää, että ne ovat puhtaat ja käyttökelpoiset. Kouluhevosiin sen sijaan kaivataan etupolvea ja lapojen liikettä. Niillä myös pitää olla käynnissä hyvin yliastuntaa..”Ei kuitenkaan liikaa, koska silloin on vaikea koota. Eikä pidä katsoa vain yliastuntaa, vaan sitä, että hevonen käyttää niveliään”, hän neuvoi..Ei juoksua häntä pystyssäAskellajeissa tärkeintä on puhtaus. Tärkeä hetki on katsoa, miten hevoset lähtevät liikkeelle: liikkeen pitää lähteä takaa ja lähteä heti hyvässä rytmissä..Hevoset saavat olla mielellään vireitä ja aktiivisia..”Mutta en halua, että ne tehdään kuumiksi raipan kanssa takaa, ja ne juoksevat häntä pystyssä”, Jespers sanoi..Hän toivoo, että hevonen haluaa selvästi tulla pyöreäksi ja liikkua edessä alhaalla, mutta kuitenkin vetämättä. Samalla sen pitää myös pystyä nousemaan muodossa. Takajalkojen pitää päästä alle, ja tuntuman pitää olla kevyt ja mukava sekä ratsastajalle että hevoselle..Kun takajalat tulevat vartalon alle, ne kantavat, eivätkä vain työnnä hevosta takaa eteen. Silloin liikkumisesta tulee kevyttä, oli kyse este- tai kouluratsastuksesta..”Tuomareiden pitää saada jalostus siihen suuntaan, että ratsastajien pitää tehdä mahdollisimman vähän”, Jespers sanoi..Kun hevosella on hyvä takajalka, hyvä tyyppi, hyvät askellajit ja hyvä luonne, on urheiluhevosen polku jo hyvässä alussa..Jespers huomautti, että hevosessa ei silti saa katsoa vain hyviä kohtia, vaan noteerata myös huonot..”Sitten niitä muutetaan ratsastuksella ja kasvatuksella, ja saadaan parempia hevosia!” hän summasi..Frenk JespersTyöskennellyt pitkään KWPN-orilautakunnassaKouluvalmentaja, kansainvälinen koulutuomariSWB-orilautakunnan asiantuntija

Profilointi antaa informaatiota

Aiheeseen liittyvää