Maiju Mallat E-Beliss ratsastuskeskus Ainon pihalla lokakuussa.
Maiju Mallat E-Beliss ratsastuskeskus Ainon pihalla lokakuussa.Kuva: Tero-Mikko Talaslahti

Hevosurheilun lokakuun personal trainer Maiju Mallat: Into on tärkein

Mitään muuta erityisen tärkeää ei ole, mutta pitää tykätä siitä, mitä tekee. Pitää olla täysin omistautunut asialleen, koska jos haluaa päästä eteenpäin ja edistyä, on saatava valtavasti rutiinia ja toistoja. On siis ratsastettava hirveästi. Sitä varten on luotava oikeat olosuhteet, joten työmäärä on iso”, Mallat sanoo.

Mitään muuta erityisen tärkeää ei ole, mutta pitää tykätä siitä, mitä tekee. Pitää olla täysin omistautunut asialleen, koska jos haluaa päästä eteenpäin ja edistyä, on saatava valtavasti rutiinia ja toistoja. On siis ratsastettava hirveästi. Sitä varten on luotava oikeat olosuhteet, joten työmäärä on iso”, Mallat sanoo.

Ratsastuksen lisäksi on kehityttävä hevosihmisenä. On nähtävä paljon eri-ikäisiä hevosia, ja opittava, miten hevonen toimii, mikä hevonen on hyvä, ja mikä kannattaa minkäkin yksilön kanssa.

”Osaaminen ei tule kotisohvalla makaamalla, vaan tässä on aina tehtävä paljon”, Mallat tiivistää.

Tietenkin jos on rikas, pääsee helpommalla. Silloin voi vaan treenata, ja ne hyvät hevoset löytyvät helpompaa tietä, ostamalla valmiina. Silloin ei ole pakko uurastaa täyspäiväisesti aamusta iltaan.

Haasteista huolimatta Mallat on tyytyväinen, että valitsi hevosammattilaisen uran.

”En kyllä vaihtaisi pois. Ja ajattelen niin, että jos tätä tehdessä tuntuu siltä, että joutuu tekemään uhrauksia, kannattaa miettiä, jatkaako alalla. Itse muistan nuorena uudenvuoden ja pääsiäisen, kun molempien aikaan olisi ollut bileet, mutta hevonen olikin ähkyssä, ja sitä piti taluttaa. Kyllä se harmitti, mutta en silloinkaan ajatellut sitä uhrauksena”, hän sanoo.

Maiju Mallat ja Quazar L ratsastuskeskus Ainossa.
Maiju Mallat ja Quazar L ratsastuskeskus Ainossa.Kuva: Roosa Lindholm

Rytmi on tärkein

Esteratsastuksessa Mallat vannoo yksinkertaisuuden nimeen. Koska esteratsastus on joka tapauksessa vaikeaa, siitä ei pidä tehdä vielä vaikeampaa.

Pääroolissa on hyvä laukka, joka vie eteenpäin. Paljon saadaan aikaan jo sillä, että on rytmi, tasapaino ja riittävästi laukkaa. Kun hevonen laukkaa tarpeeksi, siinä on energiaa, ja se pystyy ponnistamaan helposti.

”Kun on tarpeeksi rytmiä ja tasapainoa, hevosella on parhaat edellytykset hypätä”, Mallat kertaa.

Hevonen ei saa päästä liian pitkäksi, mutta sen ei pidä myöskään laukata korvat ratsastajan suussa.

Koulutuksen periaate on yksinkertainen: sileällä pitää saada hidas hevonen nopeaksi, ja hidas hevonen odottamaan.

Treenit hän tekee aina hevoskohtaisesti, ja siksi hän ei tässäkään halua antaa tiettyjä harjoituksia tai sanoa, että näin minä aina teen. Pitää olla systeemi, mutta pitää sitä pitää olla valmis muuttamaan ja varioimaan.

Jollekin hevoselle sopivat kotitreeniksi radan pätkät, toiselle vain muutaman esteen toistot ja paljon käyntiä välillä, mutta kolmas tulee parhaimmilleen, kun se saa aika pitkääkin yhtäjaksoista harjoitusta, kunnes tasaantuu.

Valmennuksissa tärkeintä on löytää tarpeeksi iso laukka ja hyvä rytmi. Sitten pidetään rytmistä kiinni, ja kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota ponnistuspaikkoihin. Ratsastuksesta ja erityisesti kilpailemisesta tulee helpompaa ja sujuvampaa, kun ei mieti liian tiukasti etäisyyksiä.

”Kun hevonen laukkaa tarpeeksi, sen on helppo irrota maasta, eikä silloin ole väliä, ollaanko 30 senttiä optimaalisesta ponnistuspaikasta”, Mallat muistuttaa. ”Kun on hyvä laukka ja rytmi, paikat tulevat tärkeiksi vasta sitten, kun aletaan hypätä hevosen äärirajoilla.”

Hevosen muodon kannattaa olla ennemmin avoin ja luonnollinen.

”Mitä enemmän olen nähnyt ja tehnyt, sitä enemmän olen alkanut ajatella, että radalla pitää olla muoto, jossa hevonen tykkää olla. Osa treeneistä voi olla hyödyllistä tehdä pyöreänä ja paketissa, mutta suurimmalla osalla hevosista toimii avoin muoto sielläkin. Ja mitä alemmalla tasolla ratsastetaan, sitä enemmän keskittyminen on vain rytmin ja tasapainon säilyttämiseen”, Mallat sanoo.

Hän miettii, että Suomessa ratsastetaan helposti alemmalla tasolla kuin pystyttäisiin, ja se voi johtua siitä, että asioista tehdään liian vaikeita. Mallatin asuinmaassa Ranskassa näkee paljon reipasta ratsastusta, jossa ei paljoa ihmetellä, mennään vaan.

”Ulkopuolelta näkee sen, että me Suomessa ollaan helposti täydellisyyden tavoittelijoita, joille se ponnistuspaikka on kaiken ydin. Täällä muualla näkee paljon villimpää menoa, jossa on liikaakin vauhtia, mutta hevoset hyppäävät iloisesti ja into piukassa. He suorittavat ja saavat rusetteja. Meillä väijytään kulmassa etäisyyttä, eikä olla menossa positiivisesti eteenpäin”, Mallat moittii.

Okei Maiju! Keep the rhythm, but don’t trust the quality, but fight!

Maajoukkuevalmentaja Hervé Godignonin neuvo Mallatille MM-radan portilla.

Tasapaino merkitsee

Valmennettavien ratsukoiden kanssa hän aloittaakin usein pelkillä puomeilla tai niin pienillä esteillä, että ne eivät tuo lainkaan painetta ratsastajalle. Sitten opetellaan tulemaan rytmissä, suunnittelemaan reittiä ja katsomaan esteen yli. Puomille tai kavaletillekaan ei saa jumittaa.

”Este ei ole kaiken ydin, vaan reitti, rytmi ja tasapaino. Esteet ovat vain siinä matkalla mukana”, Mallat toistaa.  

Jos tulee ongelmia, palataan sille tasolle, jossa voi tehdä rentona. Sillä ei ole väliä, mitä on joskus hypännyt, vaan sillä, mitä nyt pystyy tekemään ilman painetta.

Tarvitaan yksinkertaisuus, tasainen tuntuma, perusluottamus ja usko.

Sitten tehdään ratsukosta riippuen pientä rataa ja suoria tai kaarevia linjoja, mikä vain opettaa kunkin ratsastajan luottamaan, että ne etäisyydet ovat suhteellisen ok.

Kun luottamus ja usko löytyvät helpon tekemisen kautta, vaikeutetaan tehtäviä – mutta varotaan, että perusvire ei muutu.

Mallat tekee mielellään myös jumppaa, erityisesti in-and-out-sarjoja ehkä 5–8-hypyllä. Niillä saadaan hevoseen kuntoa, ja se pääsee käyttämään lihasryhmiä, jotka sileällä olisi vaikea saada aktivoitua. Ylipitkiä sarjoja hän ei tee – parasta treeniä ovat tarkat ja laadukkaat toistot ja sitten lepo. Viimeisenkin hypyn pitää olla hyvä, eikä räpistelyä.

”Kaiken ydin on, että hevonen säilyttää tasapainon”, Mallat sanoo.

Laji kehittyy

Esteratojen vauhdit ovat kasvaneet valtavasti ihan viime vuosienkin aikana. Sillä on puolensa ja puolensa. Toisaalta sen myötä hyppäämisestä tulee luonnollisempaa. Lisäksi silloin estekorkeutta ei täydy nostaa niin paljoa, ja silti saadaan tehtyä eroja ratsukoiden välille.

”Ei tarvi rakentaa isoja taloja, joista hevonen ei selviydy, vaan tulee enemmän hevosystävällisempiä hipaisupuomeja”, Mallat selittää.

Toisaalta kun hevosen täytyy olla supervarovainen, se voi johtaa erilaisiin keinotteluihin.

”Mitä kovempaa mennään, sitä enemmän osa ihmisistä tarvitsee esimerkiksi tekniikkasuojia. Minun mielestäni ne voisi ihan hyvin poistaa”, Mallat sanoo.

Hän itse ei ole ikinä oppinut tyyliä, jossa ratsastetaan hitaasti ja lähelle, ja hän on tyytyväinen, että tapa on pitkälti jäänyt historiaan. Hitaasta laukasta isojen hyppääminen käy hankositeiden päälle, ja laskeutuessa se rasittaa myös etuosaa, joten Mallat tekee sitä vain hyvin harkitusti.  Sitä paitsi jos hevosen aina pitää olla treeneissä hidas, sen on vaikea olla kisoissa nopea.

Toisaalta kaikkea pitää harjoitella. Hevosen on hyvä oppia sekin, että joskus hyppy tulee hitaasti, ja siihen on käytettävä tosissaan omaa voimaa.

”Joku ei vain hoksaa, että sillä on se voima tai ei osaa käyttää sitä. Silloin voi olla hyväksi saada se näkemään vaivaa hypyssä”, Mallat selittää.

Ratojen tempovaatimusten noustessa erityishuomiota on laitettava siihen, että hevoset hyppäävät suoraan. Kun tempoa on paljon, ne oppivat helposti sujahtamaan kaarteiden läpi ja valumaan ulos, joten ratsastajan pitää huolehtia, että hevonen ponnistaa tasaisesti molemmilla takajaloilla, jolloin se saa hyppyyn voimaa.

”Itse teen tämän vain toistamalla hyppyjä niin, että hevonen on molempien ohjien tuntumalla. Jos tämä on vaikeaa, teen ensin pienemmässä rytmissä, niin että ehdin varmasti korjata hevosta suoraksi, sitten isommassa rytmissä. Valmentaessa taas käytän puomeja esteiden sivussa ennen ja jälkeen esteen, ja myös vinopuomia esteen päällä siellä puolella, minne se hyppää vinoon”, Mallat sanoo.

Lisäksi suoruutta saadaan hyvällä perusratsastuksella sileällä, ja joskus ongelma on hierojan tai eläinlääkärin heiniä.

Maiju Mallat ja Quazar L aloittivat HIHSissä perjantaina,
Maiju Mallat ja Quazar L aloittivat HIHSissä perjantaina,Anu Leppänen

Make is simple!

Mallat palaa takaisin yksinkertaisuuteen. Loppujen lopuksi samat lääkkeet, jotka auttavat rimakauhuista metrin hyppääjää, ovat käytössä myös silloin, kun lähdetään maailmancup-radalle.

”Make it simple. Koska tämä esteratsastus on niin monimutkaista, niin koitetaan tehdä tästä mahdollisimman yksinkertaista ja hauskaa kuin vain mahdollista, niin hevosella kuin ratsastajalle. Silloin se yleensä sujuu”, hän sanoo.

Hän muistelee Bratislavan nations cupia, kun hän ja eräs slovakialainen ammattiratsastaja kilpailivat vähän hitaammilla, eikä niin varovaisilla hevosilla. Samassa kilpailuissa oli jenkkien kokematon joukkue hienoilla hevosillaan, ja heidän valmentajansa antoi koko ajan samoja ohjeita: Don´t do anything! Keep the rhytm! Trust the quality!” Mallat kertoo. Siis: älä tee mitään, pidä rytmi, luota hevosen laatuun.

Slovakialaisen ratsastajan kanssa he hymyilivät ohjeille, mutta silti ajatus oli lopulta juuri oikea. Pitää säilyttää tuntuma, pitää luottaa hevoseen ja on oltava tekemättä liikaa, niin että hevonen saa säilytettyä oman luontaisen tasapainonsa.

”Poikkeuksia on, mutta useimmat hevoset hyppäävät parhaiten irtona”, Mallat muistuttaa.

Hän itse sanoo radalle lähteville oppilailleen, että ota rytmi ja pidä se, ja katso esteiden yli. Lisäksi hän antaa aina yhden ratsukkokohtainen neuvon, johon kiinnittää huomiota.

Mallat huomauttaa, että sekä menestyksekkäässä ratsastuksessa että valmennuksessa kyky ja halu mukautua on tärkeää. Sekä oppilaista että hevosista toiset tarvitsevat käskyjä, toiset kannustusta. Ratsastajan ja valmentajan taito on haistaa, mitä mikäkin yksilö tarvitsee. Etenkin tyhjätaskuisemman ratsastajan on osattava myös löytää syke, että saa hevosensa syttymään ja antamaan melkein enemmän kuin se pystyy.

Hän ottaa esimerkin vuodelta 2014 Caenin MM-kilpailuista. Mallat oli joskus kertonut Suomen maajoukkuevalmentajalle Hervé Godignonille edellä mainitusta jenkkivalmentajasta, ja Godignon muisti tämän, kun Mallat oli lähdössä toiselle EM-radalle. Godignon näki, että tilannetta kannattaa vähän keventää.

”Hän sanoi, että ’Okei Maiju! Keep the rhythm, but don’t trust the quality, but fight!’” Mallat kertoo hymyillen.

Maiju Mallat E-Beliss ratsastuskeskus Ainon pihalla lokakuussa.
Maiju Mallatin 4 tärkeää asiaa
Maiju Mallat E-Beliss ratsastuskeskus Ainon pihalla lokakuussa.
Maiju Mallat lähti maailmalle vasta 30-vuotiaana

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi