Sen lisänä käydään kilpailuissa, niin kuin viime viikonloppuna Ypäjällä ja viikon päästä Ruotsissa Flyingessä NBCH-kilpailuissa. Sinne Heikkinen tilanteen muututtua lähtee mukaan Hurbylla yksilöurheilijana, kun seniori- ja U25-joukuetta ei saatukaan kokoon..Heikkinen muutti tallille vuoden alussa, ja Mulari tuli maaliskuussa. Aiemmin tilalla toimi Tuliharjan talli, millä nimellä on tarkoitus jatkaakin. Idylliin kuuluu tekemistä aamusta iltaan, kaivinkoneita ja tarkkaa aikatauluttamista. Mutta hyvin onnellisilta he vaikuttavat..Heikkinen on estekilparatsastaja, josta Antti Linna totesi, että harvoin resurssit ja taito osuvat niin hyvin samalle ihmiselle kuin Heikkisen kohdalla..Mulari taas on ehkä tunnetuin suomalainen hevosenhoitaja. Hän hoiti toistakymmentä vuotta Steve Guerdat´n hevosia Sveitsissä, ja toissa viikolla hän kävikin Sveitsissä Guerdat´n häissä. Eivät kuulemma olleet ensisijaisesti mikään ratsastuskerman kokoontuminen..”Siellä oli heidän hyviä ystäviään”, Mulari kertoo..Suomeen hän palasi mielellään, eikä yhtään tullut mieleen, että Sveitsiin olisi sittenkin kiva jäädä..”Ihmisiä on ollut vähän ikävä, mutta muuten ei. Se lähteminen oli niin tarkkaan suunniteltu päätös”, hän sanoo..Paitsi Heikkisen hevoset, häntä kaipasivat Suomessa myös kasvit kasvihuoneessa. Siellä kasvaa toistakymmentä lajia yrttejä ja hyötykasveja..”Oli mulla kukkia Sveitsissäkin”, Mulari sanoo..”Mutta nyt on kasvihuone. Me ollaan kohta omavaraisia, eikä meidän tarvi mennä enää kauppaankaan”, Heikkinen vitsailee ja kertoo, että hänen ajonsa ovat nykyään sitä, että hän käy kerran viikossa kaupassa..”Mie oon kotona koko ajan!” hän sanoo..Hevoset he ratsastavat yhdessä, aika lailla puolet ja puolet. Estepäivinä Heikkinen tietenkin hyppää..Haastattelupäivänä viime keskiviikkona molemmat kävivät Hattel Horsella osallistumassa eläinkuljettajakoulutukseen. Aika turha päivä se oli. Lain mukaan rekisteröidyt hevoseläimet pitää kuljetuksessa ruokkia kerran vuorokauteen, he oppivat..”Hevosia ei saa kuljettaa päällekkäin, mutta kanoja saa. Ja kanojen laatikoissa pitää olla nuoli ylöspäin, kuinka laatikon pitää olla”, he summaavat päivän antia..Janakkalan reissun jälkeen ei onneksi tarvinnut jatkaa kauppaan, vaan sinne lähti Heikkisen isä Jarmo, joka viime talvena hankki paikan tyttärelleen ja itselleen. Hän asuu omassa pienessä punaisessa talossa tallin vieressä, ja Petra miehensä Aleksi Koskisen kanssa tallin päässä sijaitsevassa asunnossa..Mulari asuu toistaiseksi mökissä lähellä rantaa. Hänen unelmansa Suomessa on oma talo, sillä tähän asti hän on koko elämänsä aina asunut asunnoissa tallien yhteydessä ja toki pitkiä pätkiä hevosautoissakin. Etsintä on yhä päällä..”Omaa tupaa ei ole vielä löytynyt, mutta kaikki tapahtuu ajallaan”, hän sanoo..Oleellinen on muun muassa sijainti: talon pitää olla korkeintaan puolen tunnin matkan päässä tallista..”Muuten en ikinä pääse tänne ajoissa. Aamuherääminen on mulle tosi vaikeeta”, Mulari yllättää..Valvomaan hän pystyy hyvin, mikä on tehnyt hänestä hyvän hevosrekkakuskin..Toinen erikoinen asia Mularissa tallimestarina on se, että hän ei osaa keittää kahvia..”No kun meillä oli Nespresso”, hän sanoo viitaten Guerdat´n tallin kahvikapselikoneeseen..Suomeen tullessaan Mulari haki etänä suoritettavaan tradenomikoulutukseen, mutta häntä ei valittu kouluun..”Siihen olin liian tyhmä, mutta tätä osaan ja tätä haluan tehdä. Niin tehdään sitten tätä”, hän kuittaa..Heikkinen on opiskellut merkonomiksi ja tradenomiksi, mutta työskennellyt vain hevosten kanssa ja samalla etääntynyt paperihommista..”Kun avaan tietokoneen, hän juoksee karkuun. Juuri silloin hänen pitää alkaa siivota tarhaa tai jotain”, Mulari paljastaa..Heikkisen paperihommia on hoitanut tähän saakka hänen äitinsä, mutta nyt ne meinaavat siirtyä Mularille..”Kun olen tietokoneelle allerginen”, Heikkinen perustelee..Vapaapäiviä Mulari pitää säännöllisesti kaksi viikossa, Heikkinen yrittäjänä taas päivän kerran kuussa..Ja nyt kesällä on se Flyingen NBCH-reissu..”Sinne saa ottaa mukaan vain yhden hevosen, joten ajattelin lähteä kesälomalle. Saa nukkua koko vuoden edestä, ja sitten jaksaa taas”, hän suunnittelee..Hevonen tulee kaikella todennäköisyydellä olemaan Hurby. Vielä viime kesänä Q&Q DK Z oli jonkin verran edellä kokemuksellaan, mutta nyt Hurby on 10-vuotias ja aika kokenut hevonen, joka on ehkä tarkempi puomien suhteen..Mies ei lähde mukaan..”Mie luulen, että sille on töitä täällä kotona”, Heikkinen veikkaa..Maata on 8 hehtaaria, ja maneesi, talli, talo ja tarhat olivat valmiina. Idylli on valmis, sitä pitää vain vähän ehostaa ja lisätä siihen kilpahevosten tarvitsemia asioita. Uusia tarhoja ja isoa ulkokenttää rakennetaan parhaillaan. Maneesin kattoremontti on tärkeysjärjestyksessä korkealla, ja sen jälkeen kävelykoneen rakentaminen ja maneesin eristäminen. Jarmo Heikkinen toimii rakennusalalla, joten tarvikkeita ja hyviä työntekijöitä on onnistuttu löytämään..Itsellekin riittää tekemistä. Isä-Heikkinen asuu yhä virallisesti Joensuussa, mutta tänä keväänä hän on ehtinyt sinne 4 kertaa..”Onhan tämä toisenlainen ympäristö, tällainen maalaismiljöö, kun olen aiemmin asunut kerrostalossa. Ja kyllä tämä syksyllä näyttää toisenlaiselta”, hän sanoo..Hän on kiinnostunut myös raveista. Omia juoksevia hevosia on kaksi, ja sen lisäksi siitostamma, jolla on alla tamma Maharajahista ja toinen toivottavasti kyydissä..”Mutta keskitytään nyt Petran hevosiin”, hän sanoo..Aleksi Koskisella on oma työnsä insinöörinä EM-sarjaa ajavassa rallicrossitallissa..”Kahdeksan jälkeen pääsen tallista tekemään oman firman paperitöitä. Ja ai niin, sitä ennen pitää tehdä ruoka”, hän sanoo keskiviikkona..Tallin liitutauluun on merkitty työlista talonmiehelle, ja sen mukaan mennään..”Kun hän oli keväällä kaksi viikkoa pois, lista oli pitkä. Mutta kun hän on niin taitava kaikissa nikkarointihommissa!” Petra Heikkinen selittää..Tallissa on hevosille 13 paikkaa, ja lisäksi tilalla on 2 hevosen siirtotalli ja ulkotalli toisille kahdelle hevoselle. Tallissa on nyt 15 hevosta, ja kaksi voisi tarpeen tullen vielä ottaa. Jonoa on, mutta ainakin toistaiseksi ollaan jatkamassa nykyisellä määrällä. Laitumia on paljonkin, ja koko aluetta kiertää ratsastuspolku..Suurin osa hevosista on Heikkisen omia kilparatsuja, mutta lisäksi on yksi ratsutettava ja muutama yksityinen. Jos rakennusmiehiä ja omaa väkeä ei lasketa, ihmisiä ei tilalla paljoa liiku, ja se sopii erittäin hyvin sekä Mularille että Heikkiselle. Koiria saa olla enemmän, ja niitä onkin neljä: Mularin cairn ja Heikkisen ja hänen isänsä kaksi russelia ja yksi väri- ja korvaviallinen corgi..Mularilla on yksi oma hevonen, 6-vuotias Backwoods Baroness (Balou du Roet – Corum). Se on tällä hetkellä Heikkisen ratsastuksessa, ja ratsukon on tarkoitus kilpailla Breeders’ Prizessa. Sen jälkeen tamma ainakin nykyisen suunnitelman mukaan siirtyy Mularin harrasteratsuksi..Yhteistyö Heikkisen ja Mularin välillä sujuu silmin nähden hyvin..”Meillä on asioista niin samat näkemykset”, molemmat sanovat. Hevosia pidetään paljon ulkona, ne hoidetaan tarkasti ja ratsastetaan hyvin..”Ne käyvät mahdollisimman paljon maastossa ja liikkuvat niin paljon kuin mahdollista. Viikossa on yksi vapaapäivä”, Heikkinen kertoo..Hän paljastaa, että odotti oppivansa Mularilta enemmänkin hevosen hoitamisesta ja kilpatallin managementista..”Me tehdään kaikki niin samalla kaavalla, että se yllätti”, hän kertoo..Eli ei Suomi ole mikään maailman peränurkka kilpahevosten hoitamisen suhteen?.”Tai sitten me oltiin niin vanhanaikaisia”, Mulari huomauttaa..Viimeiset vuodet Sveitsissä hän toimi nimenomaan kotihoitajana pitäen tallissa kaikki asiat järjestyksessä. Siitä hän tykkää yhä, mutta kyllä kisareissuillekin on kiva lähteä, kunhan niillä ei tarvitse olla koko aikaa. Esimerkiksi Pärnussa Virossa käytiin yhdessä..Kotona ruokkimista auttavat heinäautomaatit – niiden avulla on aika helppo aikatauluttaa hevosten hoitoa kotona silloin, kun ollaan itse poissa..”Ja meidän hevoset ovat niin kilttejä, että miehet pärjäävät niiden kanssa. Heistä on tullut taitavia iltaruokkijoita”, Heikkinen kiittää sekä hevosia että miehiä..Heikkinen valmentautuu nykyään hollantilaisen Luc Steeghsin kanssa. Stal Hendrixillä pitkään vaikuttanut Steeghs käy tätä nykyä Suomessa kerran kuussa ja valmentaa Ypäjällä, Heikkisen luona Kirkkonummella, Hattel Horsella Janakkalassa sekä Stall Annassa Järvenpäässä..”Joskus olen kiertänyt hänen perässään kolmekin päivää, kun minulla on hevosia niin paljon”, Heikkinen kertoo..Heikkisen ykköshevoset ovat Q&Q DK Z eli Kyllikki sekä Hurby eli Helvi. Hänen kilpahevosistaan kahdeksan on tammoja, eikä se ole mikään tietoinen valinta..”Kevät oli jotenkin… raskas. Oli helium-palloja talli täynnä”, hän hymyilee..Isä on ehtinyt jo suunnitella, että kahden hevosen varsomistalliin rakennettaisiin lisää karsinoita, ja siellä voisi kasvattaa enemmänkin. Tytär kertoo jarrutelleensa – ei sentään mitään kasvatustallia..Hevostilanne on nyt aika lailla hyvä. Nuorimmat ratsastettavat ovat kolme 5-vuotiasta. Niistä kaksi on huutokaupasta ja yksi viime vuoden Laatuarvosteluvoittaja Aroha Caramel (Chacoon Blue – Namelus R). Huutokauppahevosista toinen on Hurbyn pikkusisko Maluta oriista Gasphar..Lähimpänä ykköshevosten takana on Emile Hendrixiltä ostettu 8-vuotias Oechie K (M Special de Muze – Beaulieu’s Think Big). Stal Hendrixiltä on peräisin moni Heikkisen tärkeä hevonen, myös Alabama-Balia, joka asuu yhä tallissa ja kilpailee uuden junioritytön kanssa..Heikkinen ratsuttaa ja valmentaa, mutta nyt oman tallin myötä valmentaminen on ollut vähäisempää. Varsinaista bisnesmallia ei ole sen enempää suunniteltu, vaan ajatus on keskittyä nimenomaan kilpailemiseen eri-ikäisten hevosten kanssa pitkällä tähtäimellä..”Mutta kun mulla on ne kolme 5-vuotiasta, ei niitä kaikki ole tarkoitus pitää. Jotain on myytävä jollain aikavälillä. Ei niitä kaikkia voi siitostammoiksi asti pitää, vaikka iskä siitä tykkäisikin”, Heikkinen miettii..Mutta näitä ei tarvitse miettiä nyt, vaan nyt rakennetaan, ratsastetaan, kilpaillaan ja nautitaan kesästä ja hyvästä tiimistä..”Ihanaa, että on hevoset omassa pihassa. Koskaan ennen ei ole ollut”, Heikkinen sanoo..”Ja jos minä löydän sen kämpän, se on eka kerta, että mulla on oma asunto”, Mulari lisää..Entä mitä sanoo Koskinen, jonka työlista on loputon? Ei ole ainakaan pahoillaan..”Olihan se ihan selvää, että tässä on paljon töitä ainakin ensimmäiset puolitoista vuotta. Olen tähän henkisesti valmistautunut”, hän vakuuttaa..”Tykkään tehdä tätä Petraa varten, ja se on plussaa, että pidän käsillä tekemisestä ja siitä, että näkee heti valmiin tuloksen. Hevoset on sitten tässä sivuasiana”, hän tiivistää..Seuraavana tavoitteena SM-mitali.Ypäjän Pohjola-sarjan osakilpailussa Petra Heikkinen otti isossa GP:ssä Hurbyllä sijan 5. tuloksella 0–8, ja Q&Q DK Z:lla sijan 6. tuloksella 4–4.Ei mennyt niin kuin piti. Hurby otti liikaa kierroksia, ja toisella kierroksella ei pakka enää pysynyt käsissä. Kun se ottaa puomin tai edes koskee, lähtee ohjaimet”, Heikkinen summaa.Q&Q DK Z taas pudotti ensimmäisellä kierroksella viimeisen, ja hyppäsi toisella kierroksella hyvin, mutta pudotti sarjan ensimmäisen osan.Heikkisen tavoitteena on Suomen tärkeiden kilpailuiden ohella ylläpitää kansainvälistä kilpailemista ja käydä ainakin kerran kuukauteen kilpailemassa maan rajojen ulkopuolella. Suomessa hän haluaa silti pysyä, vaikka myöntää kyllä kärsivänsä Suomen talvesta ja sen aiheuttamasta kisatauosta.Se, mitä kehittymiseen täällä tarvittaisiin, olisivat useammat luokkavaihtoehdot kilpailussa. Siinä kun Bastionissa oli toisena päivänä yksi 140-luokka ja toisena yksi 145, saa Ruotsissa normaalina viikonloppuna samoissa kisoissa valita luokkia viiden sentin välein 145-luokkaan saakka. Sillä tavoin on paljon helpompaa nostaa hevosia isompiin korkeuksiin.Heikkinen on kuitenkin aina viihtynyt Suomessa, eikä hän ole koskaan ole ollut ulkomailla ratsastamassa kovin montaa kuukautta peräkkäin.”Ei minulla ole siihen hinkua eikä paloa, eikä minua kiinnosta lähteä ulkomaille vain osallistumaan. Voitetaan se SM-mitali ensin, ja sitten mennään enemmän ulkomaille, kun pärjään täällä”, hän miettii.Heikkisen toistaiseksi ainoa SM-mitali on 13 vuoden takaa, jolloin hän voitti Castle Rockilla junioreiden pronssia.”Mä en ole ollut kauhean hyvä noissa mestaruuskilpailuissa”, Heikkinen harmittelee.Heidi Mulari lupaa auttaa.”Toivon toki, että pystyn auttamaan, mutta onhan nämä jutut paljon tuuristakin kiinni. Onhan Petra pärjännyt muuten tosi hyvin. Toivottavasti pystytään rakentamaan hevonen vireeseen juuri kyseiseen viikonloppuun. Ja uskon että hän pystyy keskittymään olennaiseen, kun tietää että asiat hoituu kotona”, Mulari sanoo.
Sen lisänä käydään kilpailuissa, niin kuin viime viikonloppuna Ypäjällä ja viikon päästä Ruotsissa Flyingessä NBCH-kilpailuissa. Sinne Heikkinen tilanteen muututtua lähtee mukaan Hurbylla yksilöurheilijana, kun seniori- ja U25-joukuetta ei saatukaan kokoon..Heikkinen muutti tallille vuoden alussa, ja Mulari tuli maaliskuussa. Aiemmin tilalla toimi Tuliharjan talli, millä nimellä on tarkoitus jatkaakin. Idylliin kuuluu tekemistä aamusta iltaan, kaivinkoneita ja tarkkaa aikatauluttamista. Mutta hyvin onnellisilta he vaikuttavat..Heikkinen on estekilparatsastaja, josta Antti Linna totesi, että harvoin resurssit ja taito osuvat niin hyvin samalle ihmiselle kuin Heikkisen kohdalla..Mulari taas on ehkä tunnetuin suomalainen hevosenhoitaja. Hän hoiti toistakymmentä vuotta Steve Guerdat´n hevosia Sveitsissä, ja toissa viikolla hän kävikin Sveitsissä Guerdat´n häissä. Eivät kuulemma olleet ensisijaisesti mikään ratsastuskerman kokoontuminen..”Siellä oli heidän hyviä ystäviään”, Mulari kertoo..Suomeen hän palasi mielellään, eikä yhtään tullut mieleen, että Sveitsiin olisi sittenkin kiva jäädä..”Ihmisiä on ollut vähän ikävä, mutta muuten ei. Se lähteminen oli niin tarkkaan suunniteltu päätös”, hän sanoo..Paitsi Heikkisen hevoset, häntä kaipasivat Suomessa myös kasvit kasvihuoneessa. Siellä kasvaa toistakymmentä lajia yrttejä ja hyötykasveja..”Oli mulla kukkia Sveitsissäkin”, Mulari sanoo..”Mutta nyt on kasvihuone. Me ollaan kohta omavaraisia, eikä meidän tarvi mennä enää kauppaankaan”, Heikkinen vitsailee ja kertoo, että hänen ajonsa ovat nykyään sitä, että hän käy kerran viikossa kaupassa..”Mie oon kotona koko ajan!” hän sanoo..Hevoset he ratsastavat yhdessä, aika lailla puolet ja puolet. Estepäivinä Heikkinen tietenkin hyppää..Haastattelupäivänä viime keskiviikkona molemmat kävivät Hattel Horsella osallistumassa eläinkuljettajakoulutukseen. Aika turha päivä se oli. Lain mukaan rekisteröidyt hevoseläimet pitää kuljetuksessa ruokkia kerran vuorokauteen, he oppivat..”Hevosia ei saa kuljettaa päällekkäin, mutta kanoja saa. Ja kanojen laatikoissa pitää olla nuoli ylöspäin, kuinka laatikon pitää olla”, he summaavat päivän antia..Janakkalan reissun jälkeen ei onneksi tarvinnut jatkaa kauppaan, vaan sinne lähti Heikkisen isä Jarmo, joka viime talvena hankki paikan tyttärelleen ja itselleen. Hän asuu omassa pienessä punaisessa talossa tallin vieressä, ja Petra miehensä Aleksi Koskisen kanssa tallin päässä sijaitsevassa asunnossa..Mulari asuu toistaiseksi mökissä lähellä rantaa. Hänen unelmansa Suomessa on oma talo, sillä tähän asti hän on koko elämänsä aina asunut asunnoissa tallien yhteydessä ja toki pitkiä pätkiä hevosautoissakin. Etsintä on yhä päällä..”Omaa tupaa ei ole vielä löytynyt, mutta kaikki tapahtuu ajallaan”, hän sanoo..Oleellinen on muun muassa sijainti: talon pitää olla korkeintaan puolen tunnin matkan päässä tallista..”Muuten en ikinä pääse tänne ajoissa. Aamuherääminen on mulle tosi vaikeeta”, Mulari yllättää..Valvomaan hän pystyy hyvin, mikä on tehnyt hänestä hyvän hevosrekkakuskin..Toinen erikoinen asia Mularissa tallimestarina on se, että hän ei osaa keittää kahvia..”No kun meillä oli Nespresso”, hän sanoo viitaten Guerdat´n tallin kahvikapselikoneeseen..Suomeen tullessaan Mulari haki etänä suoritettavaan tradenomikoulutukseen, mutta häntä ei valittu kouluun..”Siihen olin liian tyhmä, mutta tätä osaan ja tätä haluan tehdä. Niin tehdään sitten tätä”, hän kuittaa..Heikkinen on opiskellut merkonomiksi ja tradenomiksi, mutta työskennellyt vain hevosten kanssa ja samalla etääntynyt paperihommista..”Kun avaan tietokoneen, hän juoksee karkuun. Juuri silloin hänen pitää alkaa siivota tarhaa tai jotain”, Mulari paljastaa..Heikkisen paperihommia on hoitanut tähän saakka hänen äitinsä, mutta nyt ne meinaavat siirtyä Mularille..”Kun olen tietokoneelle allerginen”, Heikkinen perustelee..Vapaapäiviä Mulari pitää säännöllisesti kaksi viikossa, Heikkinen yrittäjänä taas päivän kerran kuussa..Ja nyt kesällä on se Flyingen NBCH-reissu..”Sinne saa ottaa mukaan vain yhden hevosen, joten ajattelin lähteä kesälomalle. Saa nukkua koko vuoden edestä, ja sitten jaksaa taas”, hän suunnittelee..Hevonen tulee kaikella todennäköisyydellä olemaan Hurby. Vielä viime kesänä Q&Q DK Z oli jonkin verran edellä kokemuksellaan, mutta nyt Hurby on 10-vuotias ja aika kokenut hevonen, joka on ehkä tarkempi puomien suhteen..Mies ei lähde mukaan..”Mie luulen, että sille on töitä täällä kotona”, Heikkinen veikkaa..Maata on 8 hehtaaria, ja maneesi, talli, talo ja tarhat olivat valmiina. Idylli on valmis, sitä pitää vain vähän ehostaa ja lisätä siihen kilpahevosten tarvitsemia asioita. Uusia tarhoja ja isoa ulkokenttää rakennetaan parhaillaan. Maneesin kattoremontti on tärkeysjärjestyksessä korkealla, ja sen jälkeen kävelykoneen rakentaminen ja maneesin eristäminen. Jarmo Heikkinen toimii rakennusalalla, joten tarvikkeita ja hyviä työntekijöitä on onnistuttu löytämään..Itsellekin riittää tekemistä. Isä-Heikkinen asuu yhä virallisesti Joensuussa, mutta tänä keväänä hän on ehtinyt sinne 4 kertaa..”Onhan tämä toisenlainen ympäristö, tällainen maalaismiljöö, kun olen aiemmin asunut kerrostalossa. Ja kyllä tämä syksyllä näyttää toisenlaiselta”, hän sanoo..Hän on kiinnostunut myös raveista. Omia juoksevia hevosia on kaksi, ja sen lisäksi siitostamma, jolla on alla tamma Maharajahista ja toinen toivottavasti kyydissä..”Mutta keskitytään nyt Petran hevosiin”, hän sanoo..Aleksi Koskisella on oma työnsä insinöörinä EM-sarjaa ajavassa rallicrossitallissa..”Kahdeksan jälkeen pääsen tallista tekemään oman firman paperitöitä. Ja ai niin, sitä ennen pitää tehdä ruoka”, hän sanoo keskiviikkona..Tallin liitutauluun on merkitty työlista talonmiehelle, ja sen mukaan mennään..”Kun hän oli keväällä kaksi viikkoa pois, lista oli pitkä. Mutta kun hän on niin taitava kaikissa nikkarointihommissa!” Petra Heikkinen selittää..Tallissa on hevosille 13 paikkaa, ja lisäksi tilalla on 2 hevosen siirtotalli ja ulkotalli toisille kahdelle hevoselle. Tallissa on nyt 15 hevosta, ja kaksi voisi tarpeen tullen vielä ottaa. Jonoa on, mutta ainakin toistaiseksi ollaan jatkamassa nykyisellä määrällä. Laitumia on paljonkin, ja koko aluetta kiertää ratsastuspolku..Suurin osa hevosista on Heikkisen omia kilparatsuja, mutta lisäksi on yksi ratsutettava ja muutama yksityinen. Jos rakennusmiehiä ja omaa väkeä ei lasketa, ihmisiä ei tilalla paljoa liiku, ja se sopii erittäin hyvin sekä Mularille että Heikkiselle. Koiria saa olla enemmän, ja niitä onkin neljä: Mularin cairn ja Heikkisen ja hänen isänsä kaksi russelia ja yksi väri- ja korvaviallinen corgi..Mularilla on yksi oma hevonen, 6-vuotias Backwoods Baroness (Balou du Roet – Corum). Se on tällä hetkellä Heikkisen ratsastuksessa, ja ratsukon on tarkoitus kilpailla Breeders’ Prizessa. Sen jälkeen tamma ainakin nykyisen suunnitelman mukaan siirtyy Mularin harrasteratsuksi..Yhteistyö Heikkisen ja Mularin välillä sujuu silmin nähden hyvin..”Meillä on asioista niin samat näkemykset”, molemmat sanovat. Hevosia pidetään paljon ulkona, ne hoidetaan tarkasti ja ratsastetaan hyvin..”Ne käyvät mahdollisimman paljon maastossa ja liikkuvat niin paljon kuin mahdollista. Viikossa on yksi vapaapäivä”, Heikkinen kertoo..Hän paljastaa, että odotti oppivansa Mularilta enemmänkin hevosen hoitamisesta ja kilpatallin managementista..”Me tehdään kaikki niin samalla kaavalla, että se yllätti”, hän kertoo..Eli ei Suomi ole mikään maailman peränurkka kilpahevosten hoitamisen suhteen?.”Tai sitten me oltiin niin vanhanaikaisia”, Mulari huomauttaa..Viimeiset vuodet Sveitsissä hän toimi nimenomaan kotihoitajana pitäen tallissa kaikki asiat järjestyksessä. Siitä hän tykkää yhä, mutta kyllä kisareissuillekin on kiva lähteä, kunhan niillä ei tarvitse olla koko aikaa. Esimerkiksi Pärnussa Virossa käytiin yhdessä..Kotona ruokkimista auttavat heinäautomaatit – niiden avulla on aika helppo aikatauluttaa hevosten hoitoa kotona silloin, kun ollaan itse poissa..”Ja meidän hevoset ovat niin kilttejä, että miehet pärjäävät niiden kanssa. Heistä on tullut taitavia iltaruokkijoita”, Heikkinen kiittää sekä hevosia että miehiä..Heikkinen valmentautuu nykyään hollantilaisen Luc Steeghsin kanssa. Stal Hendrixillä pitkään vaikuttanut Steeghs käy tätä nykyä Suomessa kerran kuussa ja valmentaa Ypäjällä, Heikkisen luona Kirkkonummella, Hattel Horsella Janakkalassa sekä Stall Annassa Järvenpäässä..”Joskus olen kiertänyt hänen perässään kolmekin päivää, kun minulla on hevosia niin paljon”, Heikkinen kertoo..Heikkisen ykköshevoset ovat Q&Q DK Z eli Kyllikki sekä Hurby eli Helvi. Hänen kilpahevosistaan kahdeksan on tammoja, eikä se ole mikään tietoinen valinta..”Kevät oli jotenkin… raskas. Oli helium-palloja talli täynnä”, hän hymyilee..Isä on ehtinyt jo suunnitella, että kahden hevosen varsomistalliin rakennettaisiin lisää karsinoita, ja siellä voisi kasvattaa enemmänkin. Tytär kertoo jarrutelleensa – ei sentään mitään kasvatustallia..Hevostilanne on nyt aika lailla hyvä. Nuorimmat ratsastettavat ovat kolme 5-vuotiasta. Niistä kaksi on huutokaupasta ja yksi viime vuoden Laatuarvosteluvoittaja Aroha Caramel (Chacoon Blue – Namelus R). Huutokauppahevosista toinen on Hurbyn pikkusisko Maluta oriista Gasphar..Lähimpänä ykköshevosten takana on Emile Hendrixiltä ostettu 8-vuotias Oechie K (M Special de Muze – Beaulieu’s Think Big). Stal Hendrixiltä on peräisin moni Heikkisen tärkeä hevonen, myös Alabama-Balia, joka asuu yhä tallissa ja kilpailee uuden junioritytön kanssa..Heikkinen ratsuttaa ja valmentaa, mutta nyt oman tallin myötä valmentaminen on ollut vähäisempää. Varsinaista bisnesmallia ei ole sen enempää suunniteltu, vaan ajatus on keskittyä nimenomaan kilpailemiseen eri-ikäisten hevosten kanssa pitkällä tähtäimellä..”Mutta kun mulla on ne kolme 5-vuotiasta, ei niitä kaikki ole tarkoitus pitää. Jotain on myytävä jollain aikavälillä. Ei niitä kaikkia voi siitostammoiksi asti pitää, vaikka iskä siitä tykkäisikin”, Heikkinen miettii..Mutta näitä ei tarvitse miettiä nyt, vaan nyt rakennetaan, ratsastetaan, kilpaillaan ja nautitaan kesästä ja hyvästä tiimistä..”Ihanaa, että on hevoset omassa pihassa. Koskaan ennen ei ole ollut”, Heikkinen sanoo..”Ja jos minä löydän sen kämpän, se on eka kerta, että mulla on oma asunto”, Mulari lisää..Entä mitä sanoo Koskinen, jonka työlista on loputon? Ei ole ainakaan pahoillaan..”Olihan se ihan selvää, että tässä on paljon töitä ainakin ensimmäiset puolitoista vuotta. Olen tähän henkisesti valmistautunut”, hän vakuuttaa..”Tykkään tehdä tätä Petraa varten, ja se on plussaa, että pidän käsillä tekemisestä ja siitä, että näkee heti valmiin tuloksen. Hevoset on sitten tässä sivuasiana”, hän tiivistää..Seuraavana tavoitteena SM-mitali.Ypäjän Pohjola-sarjan osakilpailussa Petra Heikkinen otti isossa GP:ssä Hurbyllä sijan 5. tuloksella 0–8, ja Q&Q DK Z:lla sijan 6. tuloksella 4–4.Ei mennyt niin kuin piti. Hurby otti liikaa kierroksia, ja toisella kierroksella ei pakka enää pysynyt käsissä. Kun se ottaa puomin tai edes koskee, lähtee ohjaimet”, Heikkinen summaa.Q&Q DK Z taas pudotti ensimmäisellä kierroksella viimeisen, ja hyppäsi toisella kierroksella hyvin, mutta pudotti sarjan ensimmäisen osan.Heikkisen tavoitteena on Suomen tärkeiden kilpailuiden ohella ylläpitää kansainvälistä kilpailemista ja käydä ainakin kerran kuukauteen kilpailemassa maan rajojen ulkopuolella. Suomessa hän haluaa silti pysyä, vaikka myöntää kyllä kärsivänsä Suomen talvesta ja sen aiheuttamasta kisatauosta.Se, mitä kehittymiseen täällä tarvittaisiin, olisivat useammat luokkavaihtoehdot kilpailussa. Siinä kun Bastionissa oli toisena päivänä yksi 140-luokka ja toisena yksi 145, saa Ruotsissa normaalina viikonloppuna samoissa kisoissa valita luokkia viiden sentin välein 145-luokkaan saakka. Sillä tavoin on paljon helpompaa nostaa hevosia isompiin korkeuksiin.Heikkinen on kuitenkin aina viihtynyt Suomessa, eikä hän ole koskaan ole ollut ulkomailla ratsastamassa kovin montaa kuukautta peräkkäin.”Ei minulla ole siihen hinkua eikä paloa, eikä minua kiinnosta lähteä ulkomaille vain osallistumaan. Voitetaan se SM-mitali ensin, ja sitten mennään enemmän ulkomaille, kun pärjään täällä”, hän miettii.Heikkisen toistaiseksi ainoa SM-mitali on 13 vuoden takaa, jolloin hän voitti Castle Rockilla junioreiden pronssia.”Mä en ole ollut kauhean hyvä noissa mestaruuskilpailuissa”, Heikkinen harmittelee.Heidi Mulari lupaa auttaa.”Toivon toki, että pystyn auttamaan, mutta onhan nämä jutut paljon tuuristakin kiinni. Onhan Petra pärjännyt muuten tosi hyvin. Toivottavasti pystytään rakentamaan hevonen vireeseen juuri kyseiseen viikonloppuun. Ja uskon että hän pystyy keskittymään olennaiseen, kun tietää että asiat hoituu kotona”, Mulari sanoo.
