Huoli kasvatuksesta yhdisti hevosväen rivit – "Käytännön kasvattajilla on todella merkittävä rooli"
Lämminveristen ravihevosten astutusluvuissa tapahtui tänä vuonna romahdus. Astutukset vähenivät kokonaisuudessaan edellisvuodesta 14,8 ja kotimaassa astuneiden orien osalta peräti 25 prosenttia.
”Tämän vuoden astutusmäärien lasku oli todella merkittävä, ja on löydettävä kaikki keinot suunnan muuttamiseksi. Varsinkin Suomessa astuneiden oriiden määrän lasku kertoi, että äärettömän tärkeiden pienkasvattajien usko on koetuksella”, Suomen Hippoksen jalostusvastaava Susanna Back taustoittaa.
Hippos päätti järjestää avoimen kyselyn, jossa kysyttiin muun muassa suurimpia huolenaiheita ja niille ratkaisuehdotuksia
”Käytännön kasvattajilla on todella merkittävä rooli, ja tämän vuoksi heidät haluttiin tiiviisti mukaan yhteistyöhön”, Back jatkaa.
Kyselyyn vastasi 463 henkilöä. Heistä yli puolet vastasi kasvatuksen vähentyneen. Kaksi syytä erottui ylitse muiden: varsojen heikko kysyntä ja kulurakenne.
Joukosta löytyi myös lisää kasvatukseen panostaneita. Siihen kannustaneina tekijöinä nousivat esille oma into, usko omaan tammaan ja parempaan tulevaan sekä tammapalkkiot.
Keinoina ja konkreettisina toimenpiteinä kasvatuksen tukemiseksi ehdotettiin taloudellisia kannustimia, kuten kilpailutoiminnasta uudella tavalla ohjautuvat tuloja ja erillisiä palkkioita. Tammapalkkioita ja vastaavia toivottiin jakautuvan entistä laajemmin.
Tiivis aikataulu
Kyselyn yhteydessä oli mahdollista ilmoittautua työryhmään, joka perustetiin pohtimaan keinoja lämminverikasvatuksen nostamiseksi. Vapaaehtoisia ilmoittautui lähes 90!
”Määrä yllätti positiivisesti. Jo se luo valtavasti uskoa tulevaisuuteen”, vetovastuun työryhmästä ottanut Susanna Back iloitsee.
Työryhmä kokoontui ensimmäiseen Teams-kokoukseensa viime viikon maanantaina. Tänä maanantaina aloitti työnsä ilmoittautuneista koottu 18 hengen pienryhmä, jonka tehtävänä on konkretisoida esille nousevat toimenpide-ehdotukset.
”Siihen yritettiin koota mahdollisimman erilaisia ihmisiä: isoja ja pieniä kasvattajia ja omistajia ja yleensäkin ihmisiä, jotka katsovat asioita eri näkökulmista”, Back selvittää.
”Pienryhmän valinta kuulostaa ehkä radikaalimmalta kuin olikaan. Molemmat työryhmät käyttävät samoja alustoja, ja kaikilla työryhmien jäsenillä on pääsy samoihin materiaaleihin. Jokaisen näkemyksiä tarvitaan, ja ainakin ensimmäisen kokouksen perusteella tulemme niitä myös hyvin saamaan.”
Kehittämisohjelman keskeiset toimenpiteet rakennetaan neljän eri kokonaisuuden alle: kilpailutoiminnan, talouden, omistajuuden ja rakenteiden. Iso työryhmä kokoontuu Teams-kokouksiin joulu–helmikuussa muutaman kerran ja pienryhmä noin kolmen viikon välein.
”Lähikuukaudet työskennellään aktiivisesti, jotta maaliskuussa on esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Tahti on tosi tiivis ja edellyttää sähköpostin vaihtoa ja muuta työskentelyä myös kokousten ulkopuolella”, Susanna Back tiedostaa.
Tavoitteena on, että työn tulokset näkyisivät jo ensi astutuskauden luvuissa.
”Kaikkia ehdotuksia tuskin voidaan toteuttaa vielä ensi kaudeksi, mutta tärkeintä on tietoisuus, että meillä on paremmat ajat edessä. Usko tulevaisuuteen nousi vahvana kasvatuspäätöksiin vaikuttavana tekijänä esille myös kyselyssä”, Susanna Back muistuttaa.
Pienryhmä
Markku Punkari, Isto Mäki-Tulokas, Anja Pikkarainen, Petra Huhti, Katriina Pylkkänen, Tapani Raunio, Heikki Mikkonen, Kimmo Kemppi, Vesa Mäkinen, Anne Siljamäki, Anniina Lindfors, Marko Savunen, Irina Sarin, Ilkka Pystykoski, Juha Salmela, Petri Rautakoski sekä Minna Mäenpää, Jaana Husu-Kallio ja projektin vastaava Susanna Back
