100 vuotta helluntaihuumaa Kausalan tapaan – ikimuistoiset kesäravit olleet jopa häämatkakohteena

Tämänhetkinen 20-luku ei varmasti tule saamaan samaa määritettä kuin sata vuotta sitten eletty. Iloinen 20-luku jäi käsitteeksi vain 1920-luvulle. Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt ja ihmisillä toiveikas tulevaisuusmieli. Nouseva teollisuus kohotti taloutta, teknologia kehittyi vauhdilla ja nuorisokulttuuri rytmimusiikkeineen kohotti ensimmäistä kertaa päätään. Vaikka tämä kaikki päätyi suuresta maailmasta Suomeen hieman viiveellä ja laimennettuna, niin päätyi kuitenkin. Olihan kyseessä itsenäisen tasavaltamme ensimmäinen kokonainen vuosikymmen.Eikä tämä toiveikkuus voinut olla tarttumatta hevosmiehiin, jotka muutenkin on kautta aikojen tunnettu erinomaisiksi toiveissa eläjiksi. Toiveille saatiin vastikettakin. Esimerkiksi millään vuosikymmenellä ei ole SE-aikaa kohennettu yhtä paljoa kuin 1920-luvulla. Sen alkaessa ennätys kirjattiin Riuskan 35,6-tuloksella, mutta päättyessä oli Murto painellut tähtivauhtia 29,4.Jo pelkästään tasan sata vuotta sitten, vuonna 1924, tapahtui lajissamme kauaskantoisia asioita. Ensimmäiset ravikuninkuuskilpailut ajettiin Lahdessa ja hevosihmiset saivat ilokseen uuden lehden: Hevoslehden, jonka suoraa jatkumoa juuri luet. Ei sovi unohtaa vielä yhtä, Iitin Kausalaan saatiin oma ravirata, jossa ravataan yhä sata vuotta myöhemmin.Iitin Hevosystäväinseura perustettiin vuonna 1906. Pääasiallinen tulolähde seuralle oli alkuun kunnan taajamassa Kausalassa pidetyt markkinat, jotka olivat aivan maankuuluja ja suurimpia. Toki pienimuotoisia jääravejakin Iitissä oli järjestetty Kirkkojärven jäällä jo vuodesta 1870 alkaen. Kun seuran puuhamiehet alkoivat suunnitella maarataa, oli hyvien liikenneyhteyksien varrella oleva Kausala kuitenkin selkeä vaihtoehto syrjässä sijaitsevan kirkonkylän sijaan. Vuonna 1924 unelma toteutui. Keskustalon, ”suurenpuoleisen puisen juhla- ja kokoushuoneiston”, ympärille rakennetulla raviradalla ajettiin kilpaa ensimmäistä kertaa sunnuntaina 24.8.1924.Orimattilan Sanomat raportoi kilpailuista: ”Iitin Hevosystäväinseuran kilpa-ajot toimeenpantiin viime sunnuntaina Kausalassa kilpa-ajoradalla, missä ei ennemmin vielä oltu ajoja järjestetty. Rata oli pehmeä, joka vaikuttikin, ettei tuloksetkaan tulleet erikoisiksi.”Kilpaa ajettiin melko paikallisin voimin, kaukaisimmat osallistujat olivat tulleet Jaalasta, Orimattilasta ja Lahdesta. Aivan ensimmäisen Kausalassa ajetun lähdön voitti valkealainen Otto Kansikas oriilla Käytteen-Myrkky. Se juoksi nuorten sarjassa kilometrin 1.49-vauhtia ja jätti toiseksi tullutta 14 sekuntia.Maineikkain hevonen kilpailuissa oli iittiläisen Kyösti Massisen Tahti, mutta se jäi tasoitusajossa 200 metrin takamatkalta viidenneksi. Kolmen viikon päästä Tahti oli ensimmäisen kuninkuuskilpailun kolmonen. Sen jälkeen ori myytiin Ruotsiin, jossa se oli kahtena seuraavana vuonna kuningaskunnan nopein kylmäverinen – siihen riitti päälle 1.40-ajat, vaikka syntymämaassaan ori oli mennyt SE-ajan 34,6 vuonna 1922.Ensimmäiset helluntairavit Kausalassa ajettiin maanantaina 1.6.1925. Siihen aikaan helluntai oli kaksipäiväinen ja maanantaikin vielä pyhä. Tällä kertaa kilpailuissa ei nähty mitään suuria nimiä ja ravien jälkeen pidetyissä iltamissa maanviljelijä H. Samola muistutti, että ”kyläkilpailuissa ovat ensiksi kunnostautuneet nekin suurjuoksijat, jotka nyt niittävät mainetta Ruotsissa.”Radan vihkiäiset ajettiin vasta sunnuntaina 4.10.1925. Juhlavissa raveissa nähtiin myös tuore ravikuningas, iittiläisten oma ylpeys Reippaan-Liisu. Hevoslehti käytti tammalle myös määritelmää tasavallan ravikuningatar. Tällä kertaa Reippaan-Liisun rattailla ei nähty Kyösti Massista, vaan ohjissa oli rouva Anni Massinen. Tamma oli selkeästi päivän nopein, mutta tasoitusajossa 300 metrin takamatka oli liikaa ja se sijoittui sarjassaan toiseksi. Vuonna 1927 Kausalassa nähtiin itse ravikuningas Murto, joka esitteli yleisölle, miksi se on kuningas ja ennätysravuri. Voittoaika 30,7 jäi vain viisi kymmenystä sen omissa nimissä olevasta SE-tuloksesta. Toiseksi tullut Reippaan-Liisu jäi sekuntitolkulla..Kausalan raviradan näkyvä tunnus on sen keskellä kohoava jylhä rakennus, kivirakenteinen Ravilinna. Alun perin paikalla seisseestä Keskustalosta tuli Etelä-Iitin suojeluskunnan Suojeluskuntatalo.Se tuhoutui tulipalossa tapaninpäivänä vuonna 1941 ja suojeluskunta rakensi samalle paikalle nykyään tutun rakennuksen. Kun se vuonna 1944 siirtyi Hevosystäväinseuran omistukseen, se ristittiin Ravilinnaksi.Kun vielä kaviouraakin paranneltiin, nähtiin Kausalan raviradan historian suurin kohokohta. Kesällä 1950 Iitin Hevosystäväinseura sai järjestettäväkseen Liittojen haasteajot, eli niin sanotut maakuntaravit. Ne olivat tuohon aikaan Kuninkuusravien ohella ravivuoden kohokohta. Haasteravien Kausalaan saamista tuskin ainakaan haittasi, että sinne oli siirtynyt kuuluisa raviurheilun puolestapuhuja Toivo Partanen ja hänen poikansa Kaarlo Juhana Matti Toivonpoika Partanen. Sodan jälkeen Partasten Sortavalan koti oli jäänyt luovutetun Karjalan rajan väärälle puolen. Kaarlo Partanen oli noussut jo Suomen huippunimiin Älyllä, Kasulla ja Lohkolla.Kaksi viimeksi mainittua edusti Haasteajoissa Uudenmaan kolmanneksi sijoittunutta joukkuetta, kun Etelä-Pohjanmaa vei voiton Raken johtamana.Urheilullinen kohokohta nähtiin puolestaan elokuussa 1958, kun Kaarlo Partanen toi Lohkon pojan, tuoreen ravikuninkaan Ero-Lohkon Kausalaan 1000 metrin ”ennätysajoon”. Seurauksena oli juoksu, josta Hevostalous herkesi suorastaan runolliseksi: ”Tänä kesänä on suomalainen juoksijahevonen näyttänyt taas kaikille epäilijöille, että se ei suinkaan ole sanonut viimeistä sanaansa raviradoilla, vaan että se on kehityskykyinen juoksija, jonka tulokset paranevat paranemistaan. Viime sunnuntaina järjestetyt Kausalan ravikilpailut olivat tässä suhteessa taas kerran elävänä ja aikakirjoihin jäävänä todisteena. Ravikuningas Ero-Lohkon juoksema 1000 m:n uusi ennätys 1.23,4 on sitä luokkaa, että se tullaan varmaan huomioimaan myös ulkomailla.”Tosin Kausala ei saanut paistatella ennätysradan maineessa kuin viikon. Joensuussa Ero-Lohko paineli 1000 metriä jo 22,6..Kausalan helluntairavit ovat jo käsite. Kesäravit ajettiin lähes vuosittain juuri helluntain aikaan. Pitempi katkos tuli, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen muutama viikko helluntain jälkeen ja jatkosota syttyi.Sodan jälkeen helluntai asettui aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Kausalan ravien päiväksi. Ne olivat kaksipäiväiset aina vuoteen 1971 saakka. Vuoteen 1976 asti Kausalassa ajettiin lisäksi Heinä- ja Eloravit, mutta sen jälkeen kilpailupäiviä on ollut vuodessa vain yksi.Kausalan ravit ovat monelle ikimuistoisia. Tuhannen voiton klubilainen Anssi Niininen meni Leenansa kanssa naimisiin helluntaiaattona vuonna 1973. Minnekä muualle häämatka suuntautui kuin Kausalan raveihin. Häämatkansa ohessa Anssi ajoi lämminveriruuna Liitäjällä voiton. Ei ihme, että liitto kestää edelleen.Samoissa vuoden 1973 raveissa päälähtöjen voittajat olivat kovia nimiä. Lämminveristen ykkönen oli Gletser ja suomenhevosten kotiradan Vieteri ja Kaarlo Partanen.Vieteri voitti myös viisi vuotta myöhemmin. Pertti Niveri on ajanut yli 600 voittoa, mutta tuon lähdön kakkonen ohittaa muistoissa monta ajettua ykköstä. Vielä tuolloin kolme parasta palasi voittajaesittelyyn. Parikymppiselle nuorelle miehelle oli komeaa Eijoon kanssa ajaa sinne ravikuningas Vieterin ja ravikuningatar Viluman välissä (seuraavana vuonna ensimmäisen kuninkuutensa ottanut Vekseli oli muuten lähdön nelonen).Raviurheilun pitäisi tuottaa elämyksiä, iloa ja muistoja. Kausalan ravirata on tämän suhteessa hoitanut leiviskänsä jo sata vuotta..Kesä tuli ja kesäravitKesä on pihtaillut läsnäoloaan, mutta täytti lopulta kausalalaisten toiveet. Iitin Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Vesa Suikkanen on saanut toimia meteorologina moniin kyselyihin pitkin kevättä.”Olen sanonut kaikille, että Kausalan raveissa on aina hyvä ilma ja niinhän se nyt näyttää käyvän”, Suikkanen nauraa.Helluntaisunnuntain Juhlaraveihin on varattu normaalia enemmän ohjelmaa ravitansseista lähtien – tangokuningas Jukka Hallikainen orkestereineen esiintyy Ravilinnan salissa.”On hirmu suosittu kepparikisa, viime vuonna oli 60 osallistujaa, ja radan historiasta kertova näyttely ja paljon muuta.”Urheilullisesta puolesta vastaa yhdeksän lähtöä, joista suurin kiinnostus kohdistuu varmasti kylmäveristen ykkössarjaan. Siinä muun muassa kolminkertainen kuninkuuskilpailukävijä, 19,4a-ennätyksinen Enon Vilppi ja Suur-Hollolan voittaja Pyörylän Paroni käyvät rataennätyksen kimppuun. Sen rikkomisesta on luvassa 1000 euroa.”Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun superjuoksijaluokan hevonen kilpailee Kausalan radalla. Muutenkin saatiin melko hyvin hevosia lähtöihin. Yksi sarja tosin jouduttiin aika yllättäen perumaan, kylmäveristen 1500 euron paalu.”Ehkä mielenkiintoisin yksittäinen hevonen raveissa on kuitenkin aloittelevien nuorten lähdössä uransa aloittava Landen Toivo. Landen Paukun nelivuotias pikkuveli suoritti koelähtönsä jo helmikuussa ajalla 33,0ke ja teki sen erittäin väljällä tyylillä. Kun se kaiken lisäksi on saanut valmentajaltaan Teemu Okkolinilta peittelemättömän innostuneita kehuja, on suuri mahdollisuus, että Kausalassa nähdään ikäluokkamenestyjän kilpauran ensiaskeleet.Vesa Suikkanen odottaa kilpailupäivää hyvillä mielin.”Onhan täällä joskus ollut yli 3000 hengen yleisö, mutta sellaiseen 1200–1500 on tavoitteet asetettu. Iso työ ollaan tehty ravien eteen ja toivottavasti se palkitaan. Eihän kesä ole mitään ilman kesäraveja ja tästä se alkaa”, hän vakuuttaa. .Suomeen uusi kesärata – ”Nyt oli tämän aika”.Kesäradalla: "Tätä muistellaan kyllä koko loppuelämä" - Hugo Wåg voitti kilpailun somessa ja pääsi idolinsa kanssa ajamaan tandemkärryllä .Kesäradalla: Mualiman paras kesärata ja Iivo Niskasen ensimmäinen kesätyöpaikka.Kesäradalla: Kurtakossa rata oli kunnossa, totoluukulla kävi kuhina ja ravimakkarat hävisivät grillistä.Kesäradalla: Lomafiiliksen aisti Kalajoella

100 vuotta helluntaihuumaa Kausalan tapaan – ikimuistoiset kesäravit olleet jopa häämatkakohteena

Aiheeseen liittyvää