Arto Hytönen perustelee ja täsmentää divisioonajärjestelmän uudistuksia

Päättymässä olevalla kaudella ravikeskusteluun nousi kolme divisioonajärjestelmän epäkohtaa. Avoimen sarjan hevosille tuntui olevan liikaa lähtöjä, ja kultadivisioonan finaalit tuntuivat vähämerkityksellisiltä, koska saman palkintotason lähtöjä oli tarjolla paljon muutenkin. Tammadivisioona palveli huonosti lämminverisiä tammoja, jotka joutuivat 20 000 euroa tienattuaan yleensä takamatkoille. Ja koska divisioonia oli ”liikaa”, 13, kaikille divisioonille ei pystytty tarjoamaan finaalilähtöä kaikilla finaalikierroksilla. Pisteitä kerättiin pahimmillaan lähes puolen vuoden päästä ajettavaan finaaliin.

Viime perjantaina julkistetut divisioonajärjestelmän uudistukset korjaavat kaikki kolme epäkohtaa. Avoimen tason hevosille perinteiset suurkilpailut ja nimiajot järjestetään entiseen tapaan, ja ne ovat kultadivisioonan lähtöjä. Lisäksi molemmille roduille järjestetään tarpeen mukaan muitakin kultadivisioonan lähtöjä, mutta ei finaaleja.

”Muutos kuulostaa isommalta kuin se lopulta onkaan. Käytettävissä olevan palkintorahan puitteissa kokonaisuudesta on pyritty rakentamaan mahdollisimman toimiva. Lämminverisillä ei tänäkään vuonna ollut kuin kaksi ja kylmäverisillä kaksi kultadivisioonan finaalia, ja niiden palkintotaso erosi karsintalähdöistä vähemmän kuin muissa divisioonissa”, Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen muistuttaa.

”Avoimia lähtöjä tullaan edelleen ajamaan kultadivisioonan nimellä. Divisioonakokonaisuus kultadivisioonat sisältäen suunnitellaan koordinoidusti Hippoksesta käsin, mutta ratojen päätäntävaltaa ei ole sidottu esimerkiksi siten, että divisioonakarsintoja pitäisi Toto75-päivänä ajaa joku tietty määrä. Avoimia lähtöjä mahtuu edelleen kokonaisuuteen molemmille roduille.”

Lämminveristen tammadivisioonasta poistuu vakiosarjamääritys. Täksi vuodeksi hopeadivisioonaan tullut tammaetu – että tammat, jotka kuuluisivat voittosummaltaan kultadivisioonaan, saavat kilpailla hopeadivisioonassa – laajenee pronssi- ja haastajadivisioonaan. Enintään 150 000 tienanneet tammat saavat kilpailla yhtä porrasta alempana pronssidivisioonassa ja enintään 90 000 tienanneet tammat haastajadivisioonassa.

”Raviurheilun tulevaisuuden kannalta tammojen kilpailumahdollisuuksilla on merkittävä rooli. Valmentajayhdistykseltä ja muilta tullutta palautetta kuultuaan kilpailuvaliokunta koki, että lämminveritammojen kilpailumahdollisuuksia tulee parantaa”, Arto Hytönen perustelee.

”Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että tällä on vaikutusta Suomessa syntyneiden tammavarsojen kysyntään ja toisaalta siihen, että myös kilpahevosiksi tuodaan entistä useammin hyväsukuisia tammoja. Jatkossa ne jäävät parantamaan meidän jalostusainestamme ja sitä kautta koko hevoskasvatusta.”

Kylmäveristen tammadivisioonassa vastaavaa muutostarvetta ei koettu.

”Suomenhevosilla on maaliskuusta heinäkuulle merkittävä määrä Kohti Kuninkuusraveja -lähtöjä, ja siksi kylmäveristen tammadivisioona on kohdistettu vähän alempisarjalaisille kuin lämminveristen. Sieltä nousee toivottavasti tammoja KK-lähtöihin. Ja ilahduttavan pienillä voittosummilla niissä jo nyt käydään siipiä kokeilemassa”, Hytönen kiittää.