Eriksson toivoo suomenhevosesta apua lajisuosion nousuun – ”Sellaiset asiat koskettavat”

Keskustelu suomenhevosen asemasta on käynyt kuumana sen jälkeen, kun keskusjärjestö tiedotti viime viikon keskiviikkona ohjeistaneensa edellisenä päivänä järjestetyssä hallituksen kokouksessaan Hippoksen toimiston valmistelemaan esityksen kylmäverilähtöjen osittaisesta rajaamisesta suomenhevosille ensi vuonna. Asiasta voit lukea lisää tästä.

Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja Kari Eriksson uskoo suomenhevosen vetovoiman olevan avainasemassa raviurheilun tulevaisuutta ajatellen. Kansallisrotua onkin tarkoitus tuoda keskusjärjestön markkinoinnissa aiempaa enemmän esille. Suomenhevosen rooli Suomen itsenäisyyden aikana on monille tuttu, ja Eriksson toivoo sen tuovan raviradoille paljon kaivattua yleisöä.

Hänen ajatuksissaan suomenhevonen ei ole pelkästään kilpahevonen, vaan pikemminkin kansallisaarre.

”Opetusministeriöstä saisi vuosittain jakaa miljoonan tai kaksi tämän tärkeän kansallisomaisuuden säilyttämiseen. Sillä tuettaisiin suomenhevosen monimuotoisuutta”, Eriksson heittää. ”Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät tunne raviurheilua, arvostavat kyllä suomenhevosta. Ehkä meidän omalle väellemme suomenhevonen on liian lähellä ja sen arvoa ei aina huomata. En kuitenkaan tarkoita suomenhevosen korostamisella lisätä vastakkainasettelua suhteessa lämminverisiin. Molemmat ovat meille tärkeitä.”

Sanomaa muun muassa suomenhevosesta ryhtyy levittämään Hippoksen viestintäpäällikköksi valittu Saara Iivari. Hän saa tuekseen perustettavan ravialueiden tiedottajaverkoston. Pyrkimyksenä on tuoda positiivisia uutisia ja hyviä asioita oman alueen hevosista ja hevosihmisistä paikallisiin medioihin.

"Hyvät ja koskettavat tarinat houkuttelevat ja toivottavasti tuovat uusia ihmisiä lajin pariin. Näin toivomme ", Eriksson sanoo. ”Pelkkä markkinointi ei riitä. Meidän täytyy saada myös tiedottaminen sellaiseksi, että viestimme ihmisiä kiinnostavista asioista. Ei raveja seuraamattomia ihmisiä voi kiinnostaa, voittaako joku hevonen vai onko se toinen, mutta jos hevosen tai hevosihmisen taustalla on jokin tarina, se koskettaa ".

Eriksson tietää yleisötilanteen haastavuuden ja toteaa itsekin, että ” laji, jolla ei ole lajisuosiota, ei ole hyvässä mallissa.” Hippoksen hallituksen puheenjohtaja uskoo, että kurssi on käännettävissä, kunhan hevosurheilun elämyksellisyys saadaan tuotua entistä paremmin esille.

”Melkein kaikki, jotka ovat päässeet hevosen kyytiin tai ajamaan, ovat jääneet siihen koukkuun. Tämän voisi huomioida myös raveissa. Tandem-ajoja ja kyydityksiä yleisölle, niin hevoskärpänen kyllä puraisee ".

Raviurheilun markkinoinnin tekee haasteelliseksi valtionapuna maksettavaan ratojen toimintatukeen liittyvät määräykset. Mainonta- ja markkinointikulut eivät ole tukikelpoisia, joten radoilla on ollut markkinointiresurssit vähissä. Tämä taas näkyy väistämättä myös yhteistyöyritysten määrässä.

”Aina, kun saadaan jokin yritys matkaan, sieltä hyvin todennäköisesti myös joku työntekijä innostuu lajista. Täältä tulevat myös uudet hevosenomistajat”, Eriksson sanoo. ”Raviurheilu on hieno laji, joka tarjoaa kiireiselle nykyihmiselle inhimillisen ja luonnonmukaisen tavan viettää vapaa-aikaa. Tämä viesti meidän pitää osata kertoa. Niin me menestymme.”