"Ihan katastrofi", hevosheinää tuottava Hannu Härmälä manaa. ”Ei tule varmaan puoltakaan normaalista, ehkä kolmasosa. Samanlainen vuosi kuin 2018”, Härmälä huokaa. ”Heinä kuivuu pystyyn, eikä tähän satoon vaikuta enää, vaikka alkaisi satamaan. Aina, kun heinä kasvaa kitumalla, siitä tulee sokerista. Kilpahevosille sillä ei ole niin isoa merkitystä, mutta harrastehevosille sokeri voi olla hankala.”Härmälän pellot sijaitsevat Varsinais-Suomessa, mutta samaa laulua lauletaan muuallakin. Päijät-Hämeen Kärkölässä Juha Sivo istuu maanantaina traktorin kyydissä ja toteaa, että huonolta näyttää.Sivo sanoo, että alku näytti hyvältä, ja peltoja lannoitettiin keväällä se määrä, mitä hyvään satoon tarvitaan. Yöpakkaset, kuivuus ja tällä hetkellä vallitseva paahtava helle ovat kuitenkin varmistaneet sen, että heinä ei kasva.Sivo aloitti heinän kaatamisen normaalia myöhemmin, mutta enää korjuuta ei voi pitkittää, koska heinä valmistuu liian aikaisin ja pian ei saada mitään.Sivo arvioi, että heinällä on nyt pituutta 35–40 senttiä, eli noin puolet normaalista, eikä kasvua tapahdu. ”Yleensä Päijät-Hämeessä saa edes jonkunlaisen sadon kevätkosteuden avulla, vaikka olisi hallojakin, mutta nyt helle pilaisi tämän täysin.”Sivon pelloilta ottamissaan näytteissä sokeri on ollut jopa yli 200 ja valkuaista on ollut 170 grammaa kuivainekilossa.Sivo on tehnyt hevosheinää vuodesta 1988, ja vuosittain tilan heinää syötetään noin 600 hevoselle. Tietotaitoa on siitä, miten laatua tehdään, mutta viljelijä ei voi nyt myydä kuin sitä, mitä saadaan tehtyä.”Säilöheinää kun tekee helteellä, käy niin, että lehdet tippuvat peltoon ja ruokoon jää kosteutta”, hän harmittelee.Helle voi aiheuttaa paaleihin myös laatuongelmia. Kuumalla muoviin kääritty heinä jäähtyy pitkään, mikä aiheuttaa paaleihin normaalia enemmän hiivakäymistä. Jos hiivaa näkyy paljaalla silmällä, sitä on tuotteessa jo paljon, Sivo huomauttaa.”Olen suht koht varma, että osa suolisto-ongelmista johtuu siitä, että viime vuodet kelit ovat olleet kuumia ja kuivia.”Sivo on lisännyt siemenmäärää pelloilla, jotta kasvustosta tulisi tiuhempaa. Kärkölään on myös ostettu ulkomailta syvempijuurista lajiketta, mutta Sivo on huomannut, että sekin ruskettuu. ”Vaikka sen piti kestää helteitä ylivoimaisesti eniten.”.Voisiko kakkossato onnistua?Nyt toivotaan, että kakkossadosta tulisi parempi. Sen onnistuminen vaatii lannoittamisen lisäksi sadetta, jotta heinä lähtee uuteen kasvuun, ja elokuulle hyviä kelejä. ”Heinäkuulle pilvistä ja sadetta. Nyt, kun ensimmäinen heinä otetaan, pellot palavat ihan keltaiseksi”, Härmälä toteaa.Sekä Härmälä että Sivo nostivat heinän hintaa viime vuonna lannoitteiden ja energian hinnannousun takia. Sivo ei nyt korota hintoja, Härmälä ei osaa vielä sanoa.”Lannoitteiden hinnat ovat kuitenkin tulleet vähän alas”, Hämälä sanoo.Kasvustot tarvitsevat vettä, mutta sitä ei saisi tulla kerralla paljon, kuten kesällä usein ukkoskuurojen muodossa tapahtuu, vaan vähemmän ja usealla kerralla..Talvehtiminenkin epäonnistunut paikoinProAgrian kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen sanoo, että onneksi nurmet ovat kasvustojen kestävämmästä päästä.”Satoihin on varmasti tiedossa heikennyksiä, mutta tilannetta on vielä liian aikaista arvioida hevosheinän kohdalla kokonaisuudessaan.”Peltonen toteaa, että ideaalitilanne olisi, että vettä sataisi noin 25–30 milliä kaksi kertaa. Pienet kuurot eivät auta, vaikka tokikin ne ovat parempia kuin vallitseva helle.Heinäpelloilla on ollut myös muita haasteita. Talvehtiminen epäonnistui paikoitellen, mikä on tehnyt peltoihin paljaita aukkoja.Kasvamattomuuteen voi olla syynä pakkanen ja jää, mutta myös vahva lumipeite, jonka alla homesienet ovat alkaneet viihtyä lämpimämmässä kohteessa.”Ei voi sanoa, että maantieteellisesti joku tietty alue olisi heikko, koska tekijät vaihtelevat paikkakohtaisesti.”.Varsan ruokinnalla iso vaikutus sen tulevaisuuteen – "Haluamme varsalle laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen".Markku Saastamoinen: Katse säilöheinän laatuun
"Ihan katastrofi", hevosheinää tuottava Hannu Härmälä manaa. ”Ei tule varmaan puoltakaan normaalista, ehkä kolmasosa. Samanlainen vuosi kuin 2018”, Härmälä huokaa. ”Heinä kuivuu pystyyn, eikä tähän satoon vaikuta enää, vaikka alkaisi satamaan. Aina, kun heinä kasvaa kitumalla, siitä tulee sokerista. Kilpahevosille sillä ei ole niin isoa merkitystä, mutta harrastehevosille sokeri voi olla hankala.”Härmälän pellot sijaitsevat Varsinais-Suomessa, mutta samaa laulua lauletaan muuallakin. Päijät-Hämeen Kärkölässä Juha Sivo istuu maanantaina traktorin kyydissä ja toteaa, että huonolta näyttää.Sivo sanoo, että alku näytti hyvältä, ja peltoja lannoitettiin keväällä se määrä, mitä hyvään satoon tarvitaan. Yöpakkaset, kuivuus ja tällä hetkellä vallitseva paahtava helle ovat kuitenkin varmistaneet sen, että heinä ei kasva.Sivo aloitti heinän kaatamisen normaalia myöhemmin, mutta enää korjuuta ei voi pitkittää, koska heinä valmistuu liian aikaisin ja pian ei saada mitään.Sivo arvioi, että heinällä on nyt pituutta 35–40 senttiä, eli noin puolet normaalista, eikä kasvua tapahdu. ”Yleensä Päijät-Hämeessä saa edes jonkunlaisen sadon kevätkosteuden avulla, vaikka olisi hallojakin, mutta nyt helle pilaisi tämän täysin.”Sivon pelloilta ottamissaan näytteissä sokeri on ollut jopa yli 200 ja valkuaista on ollut 170 grammaa kuivainekilossa.Sivo on tehnyt hevosheinää vuodesta 1988, ja vuosittain tilan heinää syötetään noin 600 hevoselle. Tietotaitoa on siitä, miten laatua tehdään, mutta viljelijä ei voi nyt myydä kuin sitä, mitä saadaan tehtyä.”Säilöheinää kun tekee helteellä, käy niin, että lehdet tippuvat peltoon ja ruokoon jää kosteutta”, hän harmittelee.Helle voi aiheuttaa paaleihin myös laatuongelmia. Kuumalla muoviin kääritty heinä jäähtyy pitkään, mikä aiheuttaa paaleihin normaalia enemmän hiivakäymistä. Jos hiivaa näkyy paljaalla silmällä, sitä on tuotteessa jo paljon, Sivo huomauttaa.”Olen suht koht varma, että osa suolisto-ongelmista johtuu siitä, että viime vuodet kelit ovat olleet kuumia ja kuivia.”Sivo on lisännyt siemenmäärää pelloilla, jotta kasvustosta tulisi tiuhempaa. Kärkölään on myös ostettu ulkomailta syvempijuurista lajiketta, mutta Sivo on huomannut, että sekin ruskettuu. ”Vaikka sen piti kestää helteitä ylivoimaisesti eniten.”.Voisiko kakkossato onnistua?Nyt toivotaan, että kakkossadosta tulisi parempi. Sen onnistuminen vaatii lannoittamisen lisäksi sadetta, jotta heinä lähtee uuteen kasvuun, ja elokuulle hyviä kelejä. ”Heinäkuulle pilvistä ja sadetta. Nyt, kun ensimmäinen heinä otetaan, pellot palavat ihan keltaiseksi”, Härmälä toteaa.Sekä Härmälä että Sivo nostivat heinän hintaa viime vuonna lannoitteiden ja energian hinnannousun takia. Sivo ei nyt korota hintoja, Härmälä ei osaa vielä sanoa.”Lannoitteiden hinnat ovat kuitenkin tulleet vähän alas”, Hämälä sanoo.Kasvustot tarvitsevat vettä, mutta sitä ei saisi tulla kerralla paljon, kuten kesällä usein ukkoskuurojen muodossa tapahtuu, vaan vähemmän ja usealla kerralla..Talvehtiminenkin epäonnistunut paikoinProAgrian kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen sanoo, että onneksi nurmet ovat kasvustojen kestävämmästä päästä.”Satoihin on varmasti tiedossa heikennyksiä, mutta tilannetta on vielä liian aikaista arvioida hevosheinän kohdalla kokonaisuudessaan.”Peltonen toteaa, että ideaalitilanne olisi, että vettä sataisi noin 25–30 milliä kaksi kertaa. Pienet kuurot eivät auta, vaikka tokikin ne ovat parempia kuin vallitseva helle.Heinäpelloilla on ollut myös muita haasteita. Talvehtiminen epäonnistui paikoitellen, mikä on tehnyt peltoihin paljaita aukkoja.Kasvamattomuuteen voi olla syynä pakkanen ja jää, mutta myös vahva lumipeite, jonka alla homesienet ovat alkaneet viihtyä lämpimämmässä kohteessa.”Ei voi sanoa, että maantieteellisesti joku tietty alue olisi heikko, koska tekijät vaihtelevat paikkakohtaisesti.”.Varsan ruokinnalla iso vaikutus sen tulevaisuuteen – "Haluamme varsalle laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen".Markku Saastamoinen: Katse säilöheinän laatuun