Ravitilastojen perusteella syöksylasku on taittunut ja "herkkä aihe" on pelastanut suomenhevoslähtöjä

Hyvät vai huonot uutiset ensin? .Jos kerrotaan ensin huonot: kilpailleitten hevosten määrä, omistajien määrä ja ravikilpailujen määrä on viime vuonna jälleen laskenut. Laskua on lähes kaikissa tunnusluvuissa käytännössä 15–20 prosenttia, kun lukuja katsotaan viiden vuoden ajalta.Viime vuonna tapahtui kuitenkin jotain, mikä kiinnitti tilastoja parikymmentä vuotta aktiivisesti seuranneen ja Suomen Hippoksen tietohallintopäällikkönä työskentelevän Jukka Niskasen huomion..”Kulmakerroin muuttui, eli jyrkkä lasku taittui viime vuonna”, Niskanen sanoo. ”Olin tosi ilahtunut, kun huomasin sen. Joka vuosi olen näitä katsonut ja aina on tullut sellainen olo, että eikä, näissä mennään vain alaspäin. Mutta nyt ei mennä syöksylaskua enää.”.Esimerkiksi ravien yleisömäärässä näkyy nousua vuoteen 2022 verrattuna. Viime vuonna yleisömäärä totoraviradoilla oli 348 955 henkilöä, mikä on 6,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuoden 2018 lukuihin verrattuna luvut näyttävät peräti 44 prosentin pudotusta, mutta yleisöluvut ennen koronaa ja sen jälkeen eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä mittaustapa on ollut eri.Yleisölukuja verratessa on huomioitava myös yleinen urheilutapahtumien trendi: huipputapahtumat, kuten Kuninkuusravit, vetävät edelleen yleisöä, mutta tavallisempiin tapahtumiin on yhä vaikeampaa saada ihmisiä, joiden vapaa-ajasta kilpailevat urheilun lisäksi esimerkiksi striimauspalvelut kotisohville..Plussaa löytyyYksi tärkeä luku koko alalle on maksettujen palkintojen määrä, ja siinä näkyy pieni plusmerkki. Vuonna 2023 ratojen maksamat palkinnot olivat 24 241 236 euroa, mikä tarkoittaa 1,8 prosentin nousua vuodesta 2022 ja 5,7 prosentin nousua vuodesta 2018..Ja siitä päästäänkin hyviin uutisiin. Kun kilpailleitten hevosten määrä laskee (viime vuonna 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022 ja 16,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018) samaan aikaan kun maksettujen palkintojen määrä nousee, tarkoittaa se, että jäljellä olevat hevoset tienaavat enemmän kuin aiemmin..”Viime vuonna mediaanihevonen kaikista kilpailleista hevosista, sekä suomenhevosista että lämminverisistä, tienasi 1583 euroa”, Jukka Niskanen paljastaa..Mediaanihevosen ansiot ovat lähes nelinkertaistuneet, jos niitä verrataan vuosituhannen alkuun. Vuonna 2000 kaikkien hevosten mediaaniansio oli 400 euroa. Selkein nousu ajoittuu vuoden 2015 ja 2023 välille. Vielä vuonna 2015 mediaanihevonen ansaitsi 600 euroa. .”Onhan se valtava muutos, tuo keskimääräisen hevosen ansio. Toki eihän 1600 eurolla vielä maata merelle viedä”, Niskanen toteaa. ”Mutta kun ottaa realiteetit huomioon, tarkoittaa se, että joka päivä kun ajelee raveista kotiin, joka päivä sieltä on tarttunut keskimäärin enemmän haaviin.”.”Jäljellä olevien hevosten omistajille ja valmentajille on koko ajan huomattavasti enemmän jaettavaa, ja se kehitys tulee jatkumaan tänäkin vuonna. Nyt samaan pottiin tulevat vielä nuorten hevosten lisäpalkinnot. Nuorilla hevosilla kilpaileminen alkaa näillä luvuilla olemaan jo hyvin houkuttelevaa”, Niskanen ennustaa..Hän elää tämän asian suhteen kuten opettaa. Hevosurheilu uutisoi 19. helmikuuta, että Niskasen vetämä kimppa on ostanut 3-vuotiaaksi kääntyneen Gallinago Snipesin..”Se oli 2-vuotiaana startannut. Vaikka se ei tulisi olemaan kriteriumtason hevonen, sille tulee olemaan tosi paljon kivoja lähtöjä nuorten hevosten palkintosatsausten myötä.”.Hän sanoo suoraan, että hänen näkökulmastaan katsottuna muidenkin kannattaisi juuri nyt satsata nuoriin hevosiin..”Kun panee faktat pöytään, se panee ajattelemaan ja noteeraamaan asian. Mediaaniansiot ovat nelinkertaistuneet. Keskiarvoansiokin on yli kaksinkertaistunut: se oli 2000 euroa vuonna 2000 ja viime vuonna se oli 4700 euroa. Jos tämä ei pistä ajattelemaan, niin ei mikään.”."Kenelläkään ei ole varaa mihinkään"Kasvatus tarvitseekin kipeästi hyviä uutisia, sillä sekä suomenhevosten että lämminveristen astutusluvut ovat pudonneet merkittävästi. Sen myötä kotimaisten lämminveristen määrä kilpahevosina on vähentynyt, kun taas tuontilämminveristen määrä on lisääntynyt, samoin suomenhevosten määrä on vähentynyt ja kylmäveristen lisääntynyt..”Nythän tilanne on ihan kaikessa taloudessa se, että kenelläkään ei ole varaa mihinkään. Kasvatusluvut ovat mielestäni enemmän indikaatio tästä yhteiskunnallisesta tilanteesta.”.Viime vuonna FI-lämminverisiä kilpaili 2541 kappaletta. Pudotusta viime vuoteen on 2,7 prosenttia ja 23 prosenttia vuoteen 2018. Tuontilämminverisiä kilpaili viime vuonna 1008 kappaletta, mikä on 7,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, mutta 1,9 prosenttia vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin.Suomenhevosten määrä oli 1697 kappaletta, mikä oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna ja 16,4 prosenttia vähemmän kuin 2018. Vaikka kilpahevosten määrä kokonaisuudessaan laski, tapahtui siinä Niskasen silmiin viime vuonna tärkeä muutos..Kasvatusluvut ovat mielestäni enemmän indikaatio tästä yhteiskunnallisesta tilanteesta.".”Jos kilpahevosten määrän kehitys jatkaa laskuaan samassa suhteessa kuin se tähän asti on laskenut, hevosten määrä putoaa tosi pieneen. Mutta viime vuosi näytti hyvältä edelliseen vuoteen verrattuna siinä mielessä, että kulmakerroin muuttui selvästi, vaikka ajat ovat näin kovat”, Niskanen sanoo. ”Nyt on jonkinlainen pohja saavutettu, että tilanne alkaa olla houkutteleva tai ainakin järkevä niille jäljellä oleville kilpaileville hevosille.”.Tämä näkyy palkintorahojen lisäksi esimerkiksi kilpailumahdollisuuksina..”Jos ajattelee vaikka karsittujen määrää, nythän kaikki hevoset pääsevät kilpailemaan. Joskus silloin kun tulin Hippokseen, oli tilanne surkea. Toukokuun ja syyskuun välillä ei hevosella päässyt oikein millään starttiin, vaikka raveja oli kuinka paljon. Silloin tehtiin lounasraveja sitä sumaa purkamaan ja siinä kohtaa se toimikin hyvin.”.Nyt lounasravit ovat tippuneet pois tarjonnasta. Se selittää osaltaan sitä, että viiden vuoden seurantajaksolla pudotus totoravilähtöjen määrässä (9,7 prosenttia) ei ole ollut yhtä iso kuin pudotus totoravipäivien määrässä (16,2 prosenttia). Viime vuonne molemmat putosivat 4 prosenttia verrattuna vuoteen 2022.Lähtöjen määrän pudotus on käytännössä tullut kokonaan lämminverilähdöistä (viiden vuoden aikana -13,6 prosenttia), joita lounasravilähdöt pääsääntöisesti olivat. Suomenhevoslähtöjen määrä on vuodesta 2018 pudonnut vain 1,4 prosenttia..”Suomenhevonen on ollut valtava voittaja tässä muutoksessa, mikä on tapahtunut. Suomenhevosten suhteellinen lähtöjen määrä lämminverisiin verrattuna on parantunut.”.Kylmäveriset pelastaneet suomenhevosten lähdötJukka Niskanen osoittaa luvuista syyn sille, että suomenhevoslähdöt ovat säilyneet paremmin kuin lämminveristen lähdöt..”Lähdöt on saatu kasaan, kun on saatu kylmäveriset pelastamaan ne. Tämä on maailman herkin asia, mutta kun tätä tilastoa tulkitsee, huomaa, että kun on tuotu aktiivisia kilpailevia hevosia, jotka keskimäärin kilpailevat enemmän kuin muut hevoset, ne ovat pelastaneet suomenhevosten lähdöt.”.Aihe on herkkä. Koska suomenhevoset eivät joitain suurkilpailuja lukuun ottamatta saa kilpailla Ruotsissa tai Norjassa, ovat monet suomalaiset sitä mieltä, ettei ole oikein, että kylmäveriset saavat kuitenkin kilpailla Suomessa.Lukumäärällisesti kilpailevia tupsujalkoja ei silti ole maassamme kovin monta, viime vuonna 78 kappaletta. Se on 2 kappaletta eli 2,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022, mutta peräti 225 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018, jolloin kylmäverisiä oli vain 24 kappaletta..”Se on muna-kana-ilmiö. Jos kilpailevien suomenhevosten pohja olisi riittävän laaja, suomenhevosia olisi tarpeeksi ja ihmiset saisivat ostaa kilpailevia suomenhevosia, tarjonta täyttäisi kysynnän eikä kylmäverisiä tarvittaisi ollenkaan”, Niskanen sanoo..Kasvattajien näkökulmasta ongelma onkin siinä, että kilpahevoset ovat aina ensin varsoja ensin. Mikäli aiempia varsoja ei saa myytyä, jättää harrastajakasvattaja suomenhevosensa astuttamatta. Ja jos kukaan ei osta varsaa, mistä ne kilpahevoset sitten tulevaisuudessa tulevat?.”Näinhän se on”, Niskanen huokaa. ”En kuitenkaan usko, että ne ovat samoja asiakkaita, jotka miettivät, ostanko suomenhevosvarsan vai starttihevosen. Norjasta tuotu kylmäverinen ei kilpaile suomenhevosvarsan ostajasta. Jos se starttihevosen ostaja ei osta kylmäveristä, se ostaa lämminverisen starttihevosen.”.Raha toivottavasti toimii porkkanana tässäkin..”Tulee lähes ongelma saada jaettua ulos kaikki se lisäraha, mikä on varattu. Kyllä tänä vuonna 4–5-vuotias suomenhevonenkin elättää itsensä todella helposti, jos sillä vain viivalle pääsee.”.Niskanen kertoo tilaston ohi, että viime vuonna ennätysmäärä 3-vuotiaita suomenhevosia juoksi koelähdön. ”Siinä mielessä nuorten lähdöt tulee suomenhevosilla hyvään saumaan, potentiaalisia kilpailijoita on paljon. Varsakunkku on auttanut paljon nuorten suomenhevosten saamisessa radalle. Se on hyvä juttu, koska tilastoista näkee myös, että kaikille varsoille, jotka ovat juosseet koelähdön nuorena, siis lämminverinen 2-vuotiaana ja suomenhevonen 3-vuotiaana, tulee kilpailu-uraa enemmän kuin muille. Niistä tulee pitkäikäisiä kilpahevosia.”.Hevoset starttaavat, omistajat vähenevätHevosten keskimääräinen starttimäärä on ollut jo vuosia 8,8 starttia vuodessa. Vain koronavuonna 2020, kun Suomessa oli kahden kuukauden ravitauko, putosi keskimääräinen starttimäärä 7,7:ään..”Luku on kuin jollain ihmeellisellä tavalla kiveen hakattu, se on nimittäin pidempäänkin ollut tämä sama. Suomessa luku on muuten selvästi isompi kuin Ruotsissa”, Niskanen kertoo.Omistajien määrä on laskenut vuodesta 2022 prosentin verran. Vuodesta 2018 muutos on -16,6 prosenttia. Kimppaomistus on käytännössä pelastanut ravihevosten omistamisen. Kun henkilöomistajia oli viime vuonna 1710 (2018: 2256), oli kimppoja ja yhteisöjä yhteensä 2751 (2018: 3094). Eli kun henkilöomistajien määrä on pudonnut 24,2 prosenttia, on kimppojen lukumäärä pudonnut vain 11,1 prosenttia. Viime vuoteen verrattuna kimppojen määrä on noussut 0,3 prosentilla..”Kimpat ovat pelastaneet omistamisen. Kimppaomistajien lukumäärän kehitys on lohdullinen verrattuna kaikkiin muihin trendeihin”, Niskanen sanoo..Kimppahevosen vakuuttaminen koitui ongelmaksi – Hevosurheilu selvitti: kaikki vakuutusyhtiöt eivät vakuuta, jos omistajia on enemmän kuin kolme.Astutusmäärissä yli kymmenen prosenttia laskua - ”Trendi on yleiseurooppalainen”

Ravitilastojen perusteella syöksylasku on taittunut ja "herkkä aihe" on pelastanut suomenhevoslähtöjä

Aiheeseen liittyvää