Viiden tähden tuomari ja IDOC:n (International Dressage Officials Club) puheenjohtaja, FEI:n testauseläinlääkärinäkin toiminut Hans Christian Matthiesen toteaa haastattelussa, että tuomarit eivät voi alentaa ratsukon pisteitä tai kirjoittaa arvostelun kommenttiosuuteen voimakkaasta hännän huiskimisesta, koska ”koska sitten jotkut alkavat pistää botoxia hevosen hännän juureen niin, että häntä ei liiku.”Hännän toimintaan vaikuttavat hermoblokkaukset ovat väitetysti yleisiä erilaisissa show-lajeissa USA:ssa. Hännän juureen pistetään hermoja tuhoavaa ainetta, kuten alkoholia, siinä toivossa, että se puuduttaa jopa useiksi kuukausiksi häntälihaksia käskyttävien hermojen toiminnan. Periaate on sama kuin muissakin nevrektomioissa.USA:ssa AQHA edellyttää kisoissaan, että sekä hevosen niska on tarkastettu juuri ennen joitakin kilpailuja. Esimerkiksi lämpökameralla, ja elektromyographiaa käyttämällä, ja palpoiden. Luokan jälkeen hevoset doping-testataan, jossa yhteydessä myös hännät tarkastetaan.Koulutuomari Irmeli Summanen tuntee tekohännät, eli vähäjouhisten hevosten hännänpidennykset, jotka ovat koulukisoissa nykyään sallittuja sillä ehdolla, että niissä ei ole lisäpainoa eikä metallisia osia, kiinnityskoukkuja lukuunottamatta.Mutta botoxista kouluratsastuksen parantajana Summanen ei ole kuullut. Botuliinit ovat hermomyrkkyjä, joita tuottavat tietyt Clostridium-bakteerit. Kuten tiedetään, niitä käytetään lamaamaan lihassupistuksia eri tarkoitusperissä, muun muassa halvaannuttamaan kasvojen lihaksia, jotka aiheuttavat ilmeryppyjä. ”No ihan ensimmäistä kertaa kuulen tämmöisestä! Tiedän että tekohännät ovat nykyään kisoissa sallittuja, mutta botox… ", Summanen hämmästelee. "Ja mitä siitä olisi edes hyötyä, kyllähän tuomarin pitää katsoa ratsukon kokonaisuutta, siitähän sen hevosen stressaantuneisuuden ja jännittyneisyyden näkee, ei pelkästä hännän huiskimisesta!”Vaikka painohännät eivät olekaan sallittuja, niitä kuitenkin myydään. Mukaan voi ostaa myös hännän kantokassin. Painoa hännällä voi olla lähemmäs 700 grammaa.. Maria Pyykönen on sekä kouluratsastaja että eläinlääkäri, onko hännän botox-käsittely tuttu hänelle?”En ole kuullut tällaisesta, mutta kyllä se on teknisesti ihan mahdollista, siinähän pitää puuduttaa vain yksi johtohermo. Hännän heiluttaminen on kuitenkin hevosen luontainen tarve ja normaali reaktio, ja hännän liikuttamisessa on isoja yksilöllisiä eroja. Joku tykkää huiskauttaa vähän väliä, toinen vähemmän. Sen estäminen on ehdottoman tuomittavaa. On ikävä huomata, miten kekseliäitä ihmiset ovat keksimään epäeettisiä keinoja, kun halutaan peitellä asioita.”Miksi luulet tällaista kuitenkin tapahtuvan?”No, mitä tuomarit haluavat nähdä, sitä kilpailijat tarjoavat. Jos hevonen on koulutettu oikein ja ajan kanssa, oikeaa koulutuspolkua seuraten, GP -liikkeet eivät ole sille erityisen vaikeita. Mutta ainahan näin ei ole, yritetään oikopolkuja. Olisikin siksi todella hyvä, jos tuomareilla, ja toki kaikilla hevosihmisillä, olisi hallussa perustiedot hevosen fysiologiasta.”.Kommentti: Anteeksi mitä? Botoxia häntään? Taas kerran ikävä esimerkki siitä kuinka sairas kunnianhimo ja ahneus saavat jotkut ihmiset tekemään hevosille kammottavia asioita. Suomessa botox-hännät ovat tuntematon ilmiö, onneksi. Mutta lyhyt guuglaus paljastaa todella ikävän maailman: erityisesti Amerikassa, mutta myös Euroopassa hevosten häntiä on käsitelty ja käsitellään yhä julmalla ja epäeettisellä tavalla, hevosille kipua tuottaen.Internetistä löytyy pitkä keskustelu ja videot aiheesta ”Mitä tapahtui Everdalen (Charlotte Fryn MM-hevonen) hännälle vuosien 2019 ja 2023 välillä?” Postauksessa oletetaan, että häntä olisi ruvennut vuosien kuluessa heilumaan ratkaisevasti vähemmän. Ehkä näin on, ehkä ei. Siihen voi olla kymmenen muutakin syytä. Jo koulutuksella pyritään nimenomaan siihen, että hevosen vahvistuessa sen on helpompi kantaa itsensä.Häntien käsittelystä kerrotaan eri lähteissä jo vuonna 2016 että se on ”laajalle levinnyttä”. Paitsi botoxia, hännän ympäristöön ja niveliin ruiskutetaan erilaisia puuduteaineita, esimerkiksi etanolia eli puhdasta alkoholia.Koska tätä pidetään sekä julmana että epäeettisenä, toimenpidettä ei voi tilata eläinlääkäriltä. Sen seurauksena amatöörit, ratsastajat ja valmentajat pistävät hevosten hännän tyveen eri aineita itse.."Code of points olisi hyvä ratkaisu", sanoo Kyra Kyrklund, joka toivoo kouluratsastukseen yhtä objektiivista arvostelusysteemiä kuin taitoluistelussa .”Eivätkö he tajua?” - Ranskassa pohdittiin taas kriittisesti kouluratsastuksen tilannetta olympiavuonna.Jos hyvinvointilain asetusluonnos menee läpi, imppauspannat ja kireät turparemmit ovat historiaa - minitarhat poistuvat 2030 mennessä
Viiden tähden tuomari ja IDOC:n (International Dressage Officials Club) puheenjohtaja, FEI:n testauseläinlääkärinäkin toiminut Hans Christian Matthiesen toteaa haastattelussa, että tuomarit eivät voi alentaa ratsukon pisteitä tai kirjoittaa arvostelun kommenttiosuuteen voimakkaasta hännän huiskimisesta, koska ”koska sitten jotkut alkavat pistää botoxia hevosen hännän juureen niin, että häntä ei liiku.”Hännän toimintaan vaikuttavat hermoblokkaukset ovat väitetysti yleisiä erilaisissa show-lajeissa USA:ssa. Hännän juureen pistetään hermoja tuhoavaa ainetta, kuten alkoholia, siinä toivossa, että se puuduttaa jopa useiksi kuukausiksi häntälihaksia käskyttävien hermojen toiminnan. Periaate on sama kuin muissakin nevrektomioissa.USA:ssa AQHA edellyttää kisoissaan, että sekä hevosen niska on tarkastettu juuri ennen joitakin kilpailuja. Esimerkiksi lämpökameralla, ja elektromyographiaa käyttämällä, ja palpoiden. Luokan jälkeen hevoset doping-testataan, jossa yhteydessä myös hännät tarkastetaan.Koulutuomari Irmeli Summanen tuntee tekohännät, eli vähäjouhisten hevosten hännänpidennykset, jotka ovat koulukisoissa nykyään sallittuja sillä ehdolla, että niissä ei ole lisäpainoa eikä metallisia osia, kiinnityskoukkuja lukuunottamatta.Mutta botoxista kouluratsastuksen parantajana Summanen ei ole kuullut. Botuliinit ovat hermomyrkkyjä, joita tuottavat tietyt Clostridium-bakteerit. Kuten tiedetään, niitä käytetään lamaamaan lihassupistuksia eri tarkoitusperissä, muun muassa halvaannuttamaan kasvojen lihaksia, jotka aiheuttavat ilmeryppyjä. ”No ihan ensimmäistä kertaa kuulen tämmöisestä! Tiedän että tekohännät ovat nykyään kisoissa sallittuja, mutta botox… ", Summanen hämmästelee. "Ja mitä siitä olisi edes hyötyä, kyllähän tuomarin pitää katsoa ratsukon kokonaisuutta, siitähän sen hevosen stressaantuneisuuden ja jännittyneisyyden näkee, ei pelkästä hännän huiskimisesta!”Vaikka painohännät eivät olekaan sallittuja, niitä kuitenkin myydään. Mukaan voi ostaa myös hännän kantokassin. Painoa hännällä voi olla lähemmäs 700 grammaa.. Maria Pyykönen on sekä kouluratsastaja että eläinlääkäri, onko hännän botox-käsittely tuttu hänelle?”En ole kuullut tällaisesta, mutta kyllä se on teknisesti ihan mahdollista, siinähän pitää puuduttaa vain yksi johtohermo. Hännän heiluttaminen on kuitenkin hevosen luontainen tarve ja normaali reaktio, ja hännän liikuttamisessa on isoja yksilöllisiä eroja. Joku tykkää huiskauttaa vähän väliä, toinen vähemmän. Sen estäminen on ehdottoman tuomittavaa. On ikävä huomata, miten kekseliäitä ihmiset ovat keksimään epäeettisiä keinoja, kun halutaan peitellä asioita.”Miksi luulet tällaista kuitenkin tapahtuvan?”No, mitä tuomarit haluavat nähdä, sitä kilpailijat tarjoavat. Jos hevonen on koulutettu oikein ja ajan kanssa, oikeaa koulutuspolkua seuraten, GP -liikkeet eivät ole sille erityisen vaikeita. Mutta ainahan näin ei ole, yritetään oikopolkuja. Olisikin siksi todella hyvä, jos tuomareilla, ja toki kaikilla hevosihmisillä, olisi hallussa perustiedot hevosen fysiologiasta.”.Kommentti: Anteeksi mitä? Botoxia häntään? Taas kerran ikävä esimerkki siitä kuinka sairas kunnianhimo ja ahneus saavat jotkut ihmiset tekemään hevosille kammottavia asioita. Suomessa botox-hännät ovat tuntematon ilmiö, onneksi. Mutta lyhyt guuglaus paljastaa todella ikävän maailman: erityisesti Amerikassa, mutta myös Euroopassa hevosten häntiä on käsitelty ja käsitellään yhä julmalla ja epäeettisellä tavalla, hevosille kipua tuottaen.Internetistä löytyy pitkä keskustelu ja videot aiheesta ”Mitä tapahtui Everdalen (Charlotte Fryn MM-hevonen) hännälle vuosien 2019 ja 2023 välillä?” Postauksessa oletetaan, että häntä olisi ruvennut vuosien kuluessa heilumaan ratkaisevasti vähemmän. Ehkä näin on, ehkä ei. Siihen voi olla kymmenen muutakin syytä. Jo koulutuksella pyritään nimenomaan siihen, että hevosen vahvistuessa sen on helpompi kantaa itsensä.Häntien käsittelystä kerrotaan eri lähteissä jo vuonna 2016 että se on ”laajalle levinnyttä”. Paitsi botoxia, hännän ympäristöön ja niveliin ruiskutetaan erilaisia puuduteaineita, esimerkiksi etanolia eli puhdasta alkoholia.Koska tätä pidetään sekä julmana että epäeettisenä, toimenpidettä ei voi tilata eläinlääkäriltä. Sen seurauksena amatöörit, ratsastajat ja valmentajat pistävät hevosten hännän tyveen eri aineita itse.."Code of points olisi hyvä ratkaisu", sanoo Kyra Kyrklund, joka toivoo kouluratsastukseen yhtä objektiivista arvostelusysteemiä kuin taitoluistelussa .”Eivätkö he tajua?” - Ranskassa pohdittiin taas kriittisesti kouluratsastuksen tilannetta olympiavuonna.Jos hyvinvointilain asetusluonnos menee läpi, imppauspannat ja kireät turparemmit ovat historiaa - minitarhat poistuvat 2030 mennessä
