Pohjois-Suomen äidit laittoivat hynttyyt yhteen järjestääkseen hallimestaruudet – "Jos liitosta saisi vaikka jonkinlaisen syrjäseututuen?"

Tänä keväänä ongelmaksi muodostui kouluratsastuksen Pohjois-Suomen hallialuemestaruuksien järjestäminen, sillä halukasta seuraa ei ollut.”Kisat olisi pitänyt hakea helmikuun loppuun mennessä, mutta kävi ilmi, ettei mikään seura ollut niitä hakenut, sillä yhdelläkään seuralla ei ole resursseja niitä yksin järjestää”, kertoo oululainen Outi Tarvainen, jonka tytär Pihla on lapsiratsastajien maajoukkueringissä.Maaliskuun puolivälissä kävi ilmi, ettei kisoja järjestetä, vaikka poni- ja lapsiratsastajia on ollut aluevalmennuksessa ennätysmäärä. Niinpä Tarvainen ja joukko ikäkausiratsastajien vanhempia Oulusta, Torniosta ja Rovaniemeltä päättivät pistää kisat pystyyn yhteisvoimin. Kisat järjestetään ensi viikon sunnuntaina.”Mietittiin, että ihanko oikeasti meillä ei ole P-SM:iä! Meillä on harjoitus- ja seurakisaa, mutta ensimmäiset oikeat kisat Pohjois-Suomessa on kansalliset toukokuun lopussa. Ei tämä voi pitää paikkaansa, mitä täällä tapahtuu!”.Alkaako uusien kisajärjestäjien aika?Aloite kisan järjestämiseen lähti lopulta aluevalmennusringin Whatsapp-ryhmästä.”Totesimme muutaman poni- ja lapsiäidin kanssa, että kyllä me jotenkin nämä kisat saadaan järjestettyä. Selvitetään, mitä se vaatii. Nyt pannaan kaikki tältä alueelta hynttyyt yhteen ja ruvetaan tekemään.”Kaikilla äideillä oli ennestään jonkinlaista kokemusta kisojen järjestämisestä, ja roolit jakautuivat helposti.”Yksi sanoi heti, että hän rupeaa järjestämään sponsoreita. Yksi alkoi hommaamaan tuomareita, yksi palkintoasioita ja minä sitten totesin, että minä kysyn ABC:ltä, saadaanko tilat ja lähtisikö seura siihen ns. operaattoriksi. Se oli kaksi vuorokautta, ja meillä oli ne kaikki.”Ratsastusseura ABC lähti järjestäväksi seuraksi, kun sponsoreiden löytymisen jälkeen todettiin, ettei kisoista tulisi tappiota ja tekijöitä tuli seuran ulkopuolelta. Ratsastuskeskus ABC:n omistaja Päivi Granat puolestaan sponsoroi kisaa antamalla maneesinsa ja kenttänsä kisojen käyttöön ilman erillistä korvausta.Muutenkin kisalle oli helppo löytää sponsoreita, jotka ovat yrityksiä ympäri Pohjois-Suomea.”Meillä oli yksi erittäin aktiivinen henkilö, Sanna Heimo, joka soitti kaikki tutut yritykset läpi ja ne lähtivät kaikki mukaan. Verrattuna aiempien vuosien hallimestaruuksiin, meillä on todella hyvät palkinnot.”Kisojen talkooväkeä on haettu eri Pohjois-Suomen seuroista.”Ihmiset olivat aivan innoissaan, sanoivat haluavansa tulla! Ilmoitettiin, että voi tulla sihteeriksi, voi tulla tuomariksi, stewardiksi. Siitä tuli kaikki seurat ylittävä. Se ei ole kenenkään kisa vaan se on kaikkien kisa. Tuntui, että se motivoi ihmisiä tosi paljon.”.Kun yksittäiset seurat alkavat väsyä kisojen järjestämiseen, avautuu ehkä tilaa uudenlaisille järjestäjille. Hyvänä esimerkkinä estekilpailuja Etelä-Suomessa järjestävä ERKKI ry. Tarvainenkin arvelee näin käyvän.”Sitä keskustelua on käyty koko ajan näiden viikkojen aikana. Se ajattelutapa, että järjestääkö yksittäinen seura kisoja, ei enää kanna mihinkään. Tiedetään, että talkooväki on vähissä ja kaikki kallistuu, ja ihmisethän nämä kisat tekevät. Eikä ihmisten nimet ole sama kuin seuran nimi.”Myös kilpailijoiden on tarkoitus osallistua päivän aikana talkoisiin.”Kaikki jotka tulevat kisoihin, saavat tehdä. Monet ovat itse ehdottaneet, että voivat osallistua.”Jatkoa kisojen yhteiselle tekemiselle on jo suunniteltu niiden muutaman kansallisen kisan puitteissa, mitkä kisakalenterissa ovat.”Teimme sellaisen sopimuksen, että koitamme auttaa tänä vuonna toisiamme niissä kisoissa, joita täällä Pohjois-Suomessa on. Kuitenkin samat porukat liikkuvat näissä kisoissa välillä Oulu-Tornio-Kajaani. Pyritään siihen, ettei kukaan jää yksin vaan saadaan kisat pidettyä.”.Pohjois-Suomen hankala tilanneAlueena Pohjois-Suomi on maantieteellisesti laaja, mutta ratsastajia ja seuroja on suhteessa vähemmän kuin eteläisimmillä alueilla. Kun etäisyydet ovat pitkiä, myös toimihenkilöiden, kuten tuomareiden löytäminen on sekä vaikeampaa että kalliimpaa.Lisäksi Tarvainen kokee, että alue on pirstaloitunut. On vain pari isompaa seuraa, joiden harteilla kisojen järjestäminen on.”Koko ajan tulee uusia seuroja. Perustetaan seuroja, joissa voidaan edustaa, mutta joissa ei tarvitse tehdä kilpailuja. Se tarkoittaa, ettei meillä ole enää seuroja, jotka pystyisivät järjestämään aktiivisesti kilpailuja.”Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä Tarvaisen perhe on joutunut ajamaan jatkuvasti Etelä-Suomeen kilpailemaan, sillä lapsiratsastajien kisoja ei pohjoisessa järjestetä. Osallistujien puolesta ne saataisiin pystyyn, mutta kukaan ei halua järjestää.Pitkät kisareissut Ypäjän maajoukkuevalmennusten lisäksi ovat pakko, sillä tarvitaan kvaaleja mutta myös rutiinia isommista ympyröistä.”Se kynnys siitä, että menet ratsastuskoulun harjoituskisoihin ja seuraava taso onkin suoraan kansallinen, on ihan liian iso. Lapsiratsastajilla kvaalien saamisen kynnys on iso. Ensinnäkään luokkia ei ole, saatikka että saisi harjoiteltua kilpailemista, jotta voisi lähteä sen tason luokkiin.”Maantieteellinen sijainti laittaa pohjoisen ratsastajat epätasa-arvoiseen asemaan, eikä hevosten hyvinvointiakaan sovi asiassa unohtaa. Jos pohjoisessa pystyttäisiin järjestämään enemmän ikäkausiratsastajille sopivia kisoja, hevosten ei tarvitsisi seistä jatkuvasti pitkiä aikoja kuljetusautossa.”Siinä antaa etumatkaa muille. Hevoset ovat valmiiksi väsyneitä, kun pääsemme vasta perille.”Kysymys kuuluukin, voisiko ratsastajainliitto tukea Pohjois-Suomen kilpailutoimintaa, jotta Etelä-Suomi ei olisi ainoa paikka, jossa kilparatsastajat voivat tosissaan kilpailla.”Minun mielestäni liitonkin pitäisi pystyä tukemaan alueita, kuten pohjoista, joissa ei ole itsestään selvää, että kisoja voidaan järjestää. Kustannukset kasvavat, kun osallistujia ei ole niin paljon. Täältä ja esimerkiksi Pohjanmaalta moni ikäkausiratsastaja käy jatkuvasti etelässä kilpailemassa. Se on hankalaa, kun ei saada omalla alueella harjoitella kilpailemista. Liiton pitäisi ehdottomasti jollain tavalla kompensoida sitä tekemistä.”Esimerkiksi aluemestaruuksissa kustannuksia lisää vielä se, että yhden tuomarin on oltava alueen ulkopuolelta.”Se lisää aika merkittävästi kustannuksia, se on suurin kulu. Voisi ajatella, kun järjestetään aluemestaruuksia tai kansallisia, että edes niissä saataisiin joku tuki siihen. Aluejaoston tuki on 100 euroa, sillä ei vielä saa paljon mitään. Jos liitosta saisi vaikka jonkinlaisen syrjäseututuen?” Pohjois-Suomen kouluratsastuksen hallialuemestaruudet kilpaillaan 28.4. ABC-tallilla, Virpiniemessä.

Pohjois-Suomen äidit laittoivat hynttyyt yhteen järjestääkseen hallimestaruudet – "Jos liitosta saisi vaikka jonkinlaisen syrjäseututuen?"

Aiheeseen liittyvää