Yli 65 prosenttia lähes 900 vastaajasta on huolissaan ratsastuksen tulevaisuudesta. Tämä selviää Hevosurheilu Ratsastuksen verkkosivuillaan julkaisemasta kyselystä.Ainoastaan 13 prosenttia ei tunne huolta, ja hieman yli viidennes vastaajista sanoo, että eivät vielä ole huolissaan, mutta uskovat, että sekin päivä koittaa.Vastausten joukosta nousi esille paljon samoja teemoja. Teemat eivät yllätä, jos niitä peilaa viime aikojen keskusteluihin. On ollut esillä, että hevosten hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, samoin niiden mahdollisuudesta lajityypilliseen elämään. Hevosen treenaaminenkaan ei saisi olla pelkkää fyysistä harjoittelua, vaan eläimen kanssa on luotava yhteistyötä muillakin tavoin.Taitoarvostelua kiitellään ja perusopetuksen tärkeyttä korostetaan.Moni vastaaja otti avoimissa vastauksissa esille kannusten ja kankikuolainten käyttöpakon. Niistä oltiin vahvasti sitä mieltä, että pakko ei ole hyvä. Esteratsastuksessakin saa käyttää kuolaimetonta suitsitusta, miksei sitten kouluradalla.Toisaalta tuomareilta odotetaan tiukempaa otetta ja selvää reagointia, jos he näkevät huonoa ratsastusta.”On hyvä, että asiat tulee ilmi, mutta reaktiot ovat välillä liian voimakkaita. Esimerkiksi kouluratsastus on ollut tapetilla nyt vuoden. Miksi emme voi hyväksyä nivelen käyttöä FEI-tasolla? Sama turparemmi. Miksi emme voi antaa ratsastajalle vapautta varusteiden käyttöön. Tiedän ratsastajia, jotka haluaisivat ratsastaa korkeita luokkia, mutta eivät suostu käyttämään kankea, turparemmiä tai kannuksia.”Kansainvälinen lajiliitto saa vastauksissa huutia, mutta myöskään kotimainen liitto ei pääse puhtain jauhoin. Useassa vastauksessa toivotaan lisää panostusta tieteelliseen tutkimukseen ja jämäkkyyttä lajiliiton toimintaan. Yllätystarkastuksia ratsastuskouluille ehdotetaan, samoin avoimuutta sen suhteen, millaisia aitoja toimenpiteitä liitossa tehdään hevosen hyvinvoinnin ja ratsastusurheilun parantamiseksi. Happy athlete ei saa olla ainoastaan kaksi sanaa, termin pitää merkitä jotain.”Pistokokeita pitäisi lisätä hevosen hyvinvoinnin edistämiseksi, ei vain kilpatalleilla”, kuuluu eräs vastaus.”Liiton pitäisi aidosti puuttua asioihin eikä vain puhua avoimuudesta. Valvontaa on lisättävä.”.Paljon hyvää on tapahtunut Vaikka huolestuneita on paljon, vastauksissa muistutetaan, miten paljon kehitystä on jo tapahtunut viime vuosien aikana.”Muutoksia kohti parempaan on tehty ja tehdään koko ajan, ja myös tätä näkökulmaa olisi tärkeää tuoda esiin! Välillä on tärkeää kiinnittää huomiota myös jo olemassa olevaan hyvään, mutta se ei toki tarkoita, ettei kehitystä tarvitse jatkaa”, kirjoittaa yksi.” Olen ratsastanut 50 vuotta, siitä näkökulmasta voi todeta, että laji on muuttunut parempaan suuntaan. Tärkeintä on, että muutos tulee ajoissa, lajin sisältä. Tärkeää on hevosen hyvinvointi ja se, että, myös yleisö ymmärtäisi mistä on kyse”, kuuluu toinen vastaus.Ratsastuksen hyvät puolet jäävät negatiivisten uutisten alle, seuraava vastaaja huomauttaa. Eräs muistuttaa, että lajia kohtaan esitettävään kritiikkiin tulee suhtautua kuuntelevasti. On tuotava esiin, miten esitettyjä ongelmia ehkäistään.”Nyt vaikuttaa siltä, että kritiikkiä yritetään hiljentää tai siihen ei reagoida mitenkään. Tällainen suhtautuminen viestii lajin ulkopuolisille, ettei heidän huolensa hevosten hyvinvoinnista ole merkityksellistä meille lajin harrastajille. Tämä ei saa olla totuus”, kirjoittaja jatkaa.Vastauksissa muistutetaan myös siitä, että ratsastajien pitää pitää yhtä. Meidän pitää puhua omasta lajista kunnioittaen ja hyväksyä erilaiset tavat harrastaa.”Ihmisten on oltava suvaitsevaisempia toisten harrastamista kohtaan. Urheiluratsastuksen osalta pitää tuoda esiin, että hevonen on urheilija, joka tarvitsee samanlaista fysiikan ylläpitoa kuin ihmisurheilijat. Liikkuminen yhdessä muodossa yhdellä tavalla ei ole kestävä tapa kehittää urheilijaa.”Kyselystä käy ilmi myös se, että ihmiset toivovat kanssakäymistä ja sparrausta toisiltaan. Olemassa olevaa tietoa löytyy, mutta sitä on joskus vaikea löytää. Kokeneemmat voisivat neuvoa hyväntahtoisesti uusia harrastajia. Ilman arvostelua.” Ammattilaisten pitää kertoa enemmän työstään ja tuoda tietoa hevosesta eläimenä myös niille jotka eivät tiedä niistä”, kirjoittaa yksi.” Minua ei huolestuta se, saako hevosella ratsastaa, vaan se, että hevosmiestaidot ovat katoava perinne. Olen ostanut oman hevosen vasta vuosi sitten, sitä ennen lukeuduin siihen katoavaan ihmisjoukkoon, joka auttoi tallitöissä hevosten omistajia ja sai palkaksi ratsastaa, raha ei vaihtanut omistajaa. Nyt kun katson nykymaailmaa hevosen omistajan näkökulmasta, on kaikki perinteinen oppi kadonnut. Kukaan ei auta sinua pyyteettömästi. Jos etsit tietoa netistä, voit ostaa sen verkkokurssina, jonka sisällöstä et voi mennä takuuseen. Ja jos sen ostat ja kaipaat tarkentavia ohjeita, saat vastauksen "osta yksityistunti, 80€". Kaikki alkaen hevosen taluttamisesta on kaupallistettu. Trendi on, että ratsastamassa käydään tunneilla (koska omien hevosten pitäminen näillä kustannuksilla on jäätävää), eikä tulevat ratsastajat edes pääse joka paikassa varustamaan omia ratsuja. Tämä jos mikä ajaa systeemin, joka nyt jo yskii, aivan kestämättömään tilaan. Tai siltä se nyt tuntuu, kun vuoden tätä olen pohtinut”, kertoo toinen..Ratsastuskouluopetus muututtavaRatsastuskouluhevosille ehdotetaan kahden tunnin työpäiviä ja yksi täysin vapaa viikkolepopäivä. Myös ratsastajien enimmäispaino pitäisi parin vastaajan mielestä katsoa hevosen kantokyvyn mukaan.”Kokemattomien ratsastajien tasapaino vaikuttaa vahvasti hevoseen, myös varusteiden sopivuuteen pitäisi kiinnittää huomiota, ruokintaa unohtamatta.”Muutama vastaaja haluaisi muutosta ratsastuksen opetukseen. Vastauksissa ollaan muun muassa sitä mieltä, että 10 kerran alkeiskurssit eivät tarjoa oppilaalle taitoa, vaan opetuksen pitäisi olla yksilöllisempää yksityisissä pienryhmissä.Kiire ei saa pilata oppimista, ja tallissa tapahtuva opetus hevosen käsittelyineen pitäisi sisällyttää oppimiseen joka tasolla. Perustaitoja, jotka pohjautuvat nykyaikaiseen tutkimustietoon, pitää vaalia.”Ratsastuksen on muututtava hevosystävällisempään suuntaan kouluttamalla hevosten kouluttajia sekä jakamalla tietoa ja valvomalla koulutuksia”, kuuluu yksi vastaus. .Rikkeisiin pitää puuttuaVastauksissa tulee esille, että hevosystävällisyys ei ole ainoastaan kilparatsastukseen liittyvä aihe. Moni toivoo, että kilparatsastus voisi jatkua, eikä siinä nähdä mitään väärää, kunhan rikkeisiin puututaan.Vastauksista voi päätellä, että kotimaassa uskotaan omiin, mutta mitä korkeammalla tasolla urheillaan ja mitä enemmän rahaa liikkuu, sitä suuremmat ovat riskit.”Minusta on hyvä, että ratsastuksen ja hevosenpidon käytännöt ruoditaan nyt läpi ja muutetaan se, mikä on muututtava. Olen itsekin kilparatsastaja, mutta pidän tärkeänä, että koko kilparatsastus perataan tarkasti läpi. Olen hyvin avoin muutoksille, joilla parannetaan hevosten hyvinvointia. Samaan aikaan koen, että ongelmat eivät ensisijaisesti ole Suomen kansallisella tasolla, vaan kansainväliselle tasolle ja 3+ tähden luokkiin siirryttäessä. Suomessa suurin osa ihmisistä on tullut lajin pariin rakkaudesta hevosiin. KV-tasolla hevosten hintojen noustessa lajiin sotkeutuu ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita hevosista, vaan rahasta. Ratsastajiin ja hevosiin kohdistuvat paineet alkavat tuolla tasolla olla niin kovia, että vaatii entistä tiukempaa itsekuria olla lipsumatta omista periaatteistaan epäeettisiin keinoihin.” Kyselyyn vastanneiden ja omat yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kaksi kahden lipun pakettia Hevoset-messuille. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.."Lajimme on vaarassa" - Kouluratsastajien kansainväliset yhdistykset lähestyvät kattojärjestö FEI:tä .Podcast: "Jos hevonen yrittää pukitella minua satulasta, joudun käymään itseni kanssa todella kovan kehityskeskustelun".”Asiakkaat ovat laittaneet viestejä katsottuaan dokumentin” – Näistä asioista ratsastuskouluissa on keskusteltu Helgstrand-dokumentin julkaisun jälkeen.Pedagogi otti ohjat omaan käteen - Riitta Holopainen haluaa kertoa oppilailleen minkälainen eläin hevonen on.Hyperfleksiolle halutaan Pariisissa stoppi: "Se luotiviivan taakse ratsastaminen pitää vaan lopettaa”, sanoo Kati Tuomola
Yli 65 prosenttia lähes 900 vastaajasta on huolissaan ratsastuksen tulevaisuudesta. Tämä selviää Hevosurheilu Ratsastuksen verkkosivuillaan julkaisemasta kyselystä.Ainoastaan 13 prosenttia ei tunne huolta, ja hieman yli viidennes vastaajista sanoo, että eivät vielä ole huolissaan, mutta uskovat, että sekin päivä koittaa.Vastausten joukosta nousi esille paljon samoja teemoja. Teemat eivät yllätä, jos niitä peilaa viime aikojen keskusteluihin. On ollut esillä, että hevosten hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, samoin niiden mahdollisuudesta lajityypilliseen elämään. Hevosen treenaaminenkaan ei saisi olla pelkkää fyysistä harjoittelua, vaan eläimen kanssa on luotava yhteistyötä muillakin tavoin.Taitoarvostelua kiitellään ja perusopetuksen tärkeyttä korostetaan.Moni vastaaja otti avoimissa vastauksissa esille kannusten ja kankikuolainten käyttöpakon. Niistä oltiin vahvasti sitä mieltä, että pakko ei ole hyvä. Esteratsastuksessakin saa käyttää kuolaimetonta suitsitusta, miksei sitten kouluradalla.Toisaalta tuomareilta odotetaan tiukempaa otetta ja selvää reagointia, jos he näkevät huonoa ratsastusta.”On hyvä, että asiat tulee ilmi, mutta reaktiot ovat välillä liian voimakkaita. Esimerkiksi kouluratsastus on ollut tapetilla nyt vuoden. Miksi emme voi hyväksyä nivelen käyttöä FEI-tasolla? Sama turparemmi. Miksi emme voi antaa ratsastajalle vapautta varusteiden käyttöön. Tiedän ratsastajia, jotka haluaisivat ratsastaa korkeita luokkia, mutta eivät suostu käyttämään kankea, turparemmiä tai kannuksia.”Kansainvälinen lajiliitto saa vastauksissa huutia, mutta myöskään kotimainen liitto ei pääse puhtain jauhoin. Useassa vastauksessa toivotaan lisää panostusta tieteelliseen tutkimukseen ja jämäkkyyttä lajiliiton toimintaan. Yllätystarkastuksia ratsastuskouluille ehdotetaan, samoin avoimuutta sen suhteen, millaisia aitoja toimenpiteitä liitossa tehdään hevosen hyvinvoinnin ja ratsastusurheilun parantamiseksi. Happy athlete ei saa olla ainoastaan kaksi sanaa, termin pitää merkitä jotain.”Pistokokeita pitäisi lisätä hevosen hyvinvoinnin edistämiseksi, ei vain kilpatalleilla”, kuuluu eräs vastaus.”Liiton pitäisi aidosti puuttua asioihin eikä vain puhua avoimuudesta. Valvontaa on lisättävä.”.Paljon hyvää on tapahtunut Vaikka huolestuneita on paljon, vastauksissa muistutetaan, miten paljon kehitystä on jo tapahtunut viime vuosien aikana.”Muutoksia kohti parempaan on tehty ja tehdään koko ajan, ja myös tätä näkökulmaa olisi tärkeää tuoda esiin! Välillä on tärkeää kiinnittää huomiota myös jo olemassa olevaan hyvään, mutta se ei toki tarkoita, ettei kehitystä tarvitse jatkaa”, kirjoittaa yksi.” Olen ratsastanut 50 vuotta, siitä näkökulmasta voi todeta, että laji on muuttunut parempaan suuntaan. Tärkeintä on, että muutos tulee ajoissa, lajin sisältä. Tärkeää on hevosen hyvinvointi ja se, että, myös yleisö ymmärtäisi mistä on kyse”, kuuluu toinen vastaus.Ratsastuksen hyvät puolet jäävät negatiivisten uutisten alle, seuraava vastaaja huomauttaa. Eräs muistuttaa, että lajia kohtaan esitettävään kritiikkiin tulee suhtautua kuuntelevasti. On tuotava esiin, miten esitettyjä ongelmia ehkäistään.”Nyt vaikuttaa siltä, että kritiikkiä yritetään hiljentää tai siihen ei reagoida mitenkään. Tällainen suhtautuminen viestii lajin ulkopuolisille, ettei heidän huolensa hevosten hyvinvoinnista ole merkityksellistä meille lajin harrastajille. Tämä ei saa olla totuus”, kirjoittaja jatkaa.Vastauksissa muistutetaan myös siitä, että ratsastajien pitää pitää yhtä. Meidän pitää puhua omasta lajista kunnioittaen ja hyväksyä erilaiset tavat harrastaa.”Ihmisten on oltava suvaitsevaisempia toisten harrastamista kohtaan. Urheiluratsastuksen osalta pitää tuoda esiin, että hevonen on urheilija, joka tarvitsee samanlaista fysiikan ylläpitoa kuin ihmisurheilijat. Liikkuminen yhdessä muodossa yhdellä tavalla ei ole kestävä tapa kehittää urheilijaa.”Kyselystä käy ilmi myös se, että ihmiset toivovat kanssakäymistä ja sparrausta toisiltaan. Olemassa olevaa tietoa löytyy, mutta sitä on joskus vaikea löytää. Kokeneemmat voisivat neuvoa hyväntahtoisesti uusia harrastajia. Ilman arvostelua.” Ammattilaisten pitää kertoa enemmän työstään ja tuoda tietoa hevosesta eläimenä myös niille jotka eivät tiedä niistä”, kirjoittaa yksi.” Minua ei huolestuta se, saako hevosella ratsastaa, vaan se, että hevosmiestaidot ovat katoava perinne. Olen ostanut oman hevosen vasta vuosi sitten, sitä ennen lukeuduin siihen katoavaan ihmisjoukkoon, joka auttoi tallitöissä hevosten omistajia ja sai palkaksi ratsastaa, raha ei vaihtanut omistajaa. Nyt kun katson nykymaailmaa hevosen omistajan näkökulmasta, on kaikki perinteinen oppi kadonnut. Kukaan ei auta sinua pyyteettömästi. Jos etsit tietoa netistä, voit ostaa sen verkkokurssina, jonka sisällöstä et voi mennä takuuseen. Ja jos sen ostat ja kaipaat tarkentavia ohjeita, saat vastauksen "osta yksityistunti, 80€". Kaikki alkaen hevosen taluttamisesta on kaupallistettu. Trendi on, että ratsastamassa käydään tunneilla (koska omien hevosten pitäminen näillä kustannuksilla on jäätävää), eikä tulevat ratsastajat edes pääse joka paikassa varustamaan omia ratsuja. Tämä jos mikä ajaa systeemin, joka nyt jo yskii, aivan kestämättömään tilaan. Tai siltä se nyt tuntuu, kun vuoden tätä olen pohtinut”, kertoo toinen..Ratsastuskouluopetus muututtavaRatsastuskouluhevosille ehdotetaan kahden tunnin työpäiviä ja yksi täysin vapaa viikkolepopäivä. Myös ratsastajien enimmäispaino pitäisi parin vastaajan mielestä katsoa hevosen kantokyvyn mukaan.”Kokemattomien ratsastajien tasapaino vaikuttaa vahvasti hevoseen, myös varusteiden sopivuuteen pitäisi kiinnittää huomiota, ruokintaa unohtamatta.”Muutama vastaaja haluaisi muutosta ratsastuksen opetukseen. Vastauksissa ollaan muun muassa sitä mieltä, että 10 kerran alkeiskurssit eivät tarjoa oppilaalle taitoa, vaan opetuksen pitäisi olla yksilöllisempää yksityisissä pienryhmissä.Kiire ei saa pilata oppimista, ja tallissa tapahtuva opetus hevosen käsittelyineen pitäisi sisällyttää oppimiseen joka tasolla. Perustaitoja, jotka pohjautuvat nykyaikaiseen tutkimustietoon, pitää vaalia.”Ratsastuksen on muututtava hevosystävällisempään suuntaan kouluttamalla hevosten kouluttajia sekä jakamalla tietoa ja valvomalla koulutuksia”, kuuluu yksi vastaus. .Rikkeisiin pitää puuttuaVastauksissa tulee esille, että hevosystävällisyys ei ole ainoastaan kilparatsastukseen liittyvä aihe. Moni toivoo, että kilparatsastus voisi jatkua, eikä siinä nähdä mitään väärää, kunhan rikkeisiin puututaan.Vastauksista voi päätellä, että kotimaassa uskotaan omiin, mutta mitä korkeammalla tasolla urheillaan ja mitä enemmän rahaa liikkuu, sitä suuremmat ovat riskit.”Minusta on hyvä, että ratsastuksen ja hevosenpidon käytännöt ruoditaan nyt läpi ja muutetaan se, mikä on muututtava. Olen itsekin kilparatsastaja, mutta pidän tärkeänä, että koko kilparatsastus perataan tarkasti läpi. Olen hyvin avoin muutoksille, joilla parannetaan hevosten hyvinvointia. Samaan aikaan koen, että ongelmat eivät ensisijaisesti ole Suomen kansallisella tasolla, vaan kansainväliselle tasolle ja 3+ tähden luokkiin siirryttäessä. Suomessa suurin osa ihmisistä on tullut lajin pariin rakkaudesta hevosiin. KV-tasolla hevosten hintojen noustessa lajiin sotkeutuu ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita hevosista, vaan rahasta. Ratsastajiin ja hevosiin kohdistuvat paineet alkavat tuolla tasolla olla niin kovia, että vaatii entistä tiukempaa itsekuria olla lipsumatta omista periaatteistaan epäeettisiin keinoihin.” Kyselyyn vastanneiden ja omat yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kaksi kahden lipun pakettia Hevoset-messuille. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.."Lajimme on vaarassa" - Kouluratsastajien kansainväliset yhdistykset lähestyvät kattojärjestö FEI:tä .Podcast: "Jos hevonen yrittää pukitella minua satulasta, joudun käymään itseni kanssa todella kovan kehityskeskustelun".”Asiakkaat ovat laittaneet viestejä katsottuaan dokumentin” – Näistä asioista ratsastuskouluissa on keskusteltu Helgstrand-dokumentin julkaisun jälkeen.Pedagogi otti ohjat omaan käteen - Riitta Holopainen haluaa kertoa oppilailleen minkälainen eläin hevonen on.Hyperfleksiolle halutaan Pariisissa stoppi: "Se luotiviivan taakse ratsastaminen pitää vaan lopettaa”, sanoo Kati Tuomola
