Hevosten (suomenhevosten) taso on tietysti noussut ja ennen kaikkea levennyt valtavasti sinä aikana kun minä olen asiaa seurannut. Vielä 60-luvun taitteessa isä kehui muistavansa ulkoa kaikki sen vuoden Suomen tähtijuoksijat – siitä lyötiin veikkaa ja isää kuulusteltiin Hevosmiehen kalenteri kädessä ladossa niitulla ruokatauolla: isä sen voitti! Muistaakseni silloin tarvitsi tietää alle kolmekymmentä nimeä ja ennätystä.
Hulina oli syntynyt 20. kesäkuuta 1959, kait yli tuhannen varsan ikäluokkaan, ja niistä 23 pääsi tähtivauhtia. Edelleen kaikkien aikojen ikäluokkana pitämäni 1961 syntyneet olivat myös samansuuruinen ikäluokka, ja siitä tuli 27 vähintään tähtivauhtia juossutta hevosta. Valiovauhtia ja ennätyksiä, kuninkuuksia, suurmestaruuksia niistä juoksivat Vonkaus, Uusi-Veto, Vilperi, Forte, Alo-Valo, huippuja olivat myös Totti, Ponnen-Poju, Hilu, Uskotin, Usko, Valorusko jne, menestyshevosia, ihan legendoja!
Hulinan syntymävuoden jälkeen jalostus on tihentänyt juoksijoiden ilmentymistä huimasti: silloin 50–60-lukujen taitteessa ikäluokasta nousi tähtijuoksijaksi eli silloiseksi ykkössarjalaiseksi 2–3 prosenttia varsoista, nyt samat numerot (mutta vain kohtalaisen kilpahevosen mitat) saavuttaa esim. Valtrauksen jälkeläisistä jo yli puolet. On siinä totisesti menty eteenpäin.
Tasoerot lähdöissä olivat suuria. Toisaalta oli näitä 45-vauhteja ikänsä tahkoavia kilpahevosia ja sitten nämä muutamat poikkeuslahjakkaat, jotka menestyisivät tänä päivänäkin ihan hyvin. Hulina aloitti uransa kahdella komealla voitolla, mutta sitten toisella kerralla samoihin sarjoihin Haapajärvellä sattui toinen vielä parempi, kun viisivuotias Forte aloitteli myös uraansa (-66).
Nämä kaksi irtosivat muista, Forte seurasi Hulinaa eikä jäänyt millään, ja heitti loppusuoralla ohi. Sarjamääritys oli p.1.53 ja kun nämä paalulta lähteneet vetivät 1.41–42 aikoja, takamatkalaisten oli vain jäätävä – Hulinan jälkeen kolmanneksi tullut Paavius jäi Hulinasta 12,5 sekuntia! Toisessa sarjassa (p.1.47) kumpikin voitti oman lähtönsä, mutta Forte paremmalla ajalla vei ykkösen, Hulina sai sarjakakkosen.
Eivätkä nämä olleet suurimpia näkemiäni voittoeroja: Oulussa keväällä -68 nelivuotisryhmässä maililla Sarilo voitti seuraavaa 25,1 sekuntia. Kyseessä eivät olleet pikkuiset paikallisravit, vaan kyllä ihan isot kaksipäiväiset peräti kansainväliset ravit, kun Neuvostoliiton ravijoukkue kävi ottamassa kolmoisvoiton kansainvälisessä ryhmässä, ja suomenhevosia paikalla oli Vonkauksesta alkaen.
Vonkauksen ja Vekselin voitot kolmivuotiaina voivat olla kaikkien aikojen tilastoissa vielä selvempiä, mutta pienemmissä raveissa enkä minä niitä ollut näkemässä.
Ylivoimaisimman avoimessa ryhmäajossa näkemäni voiton esitti Uusi-Veto 1969 Haapajärvellä. Ensinnäkin lauantain 2000 m ryhmäajosta minulla on leikekirjassa kuva maaliintulosta, jossa ovat aivan rinnakkain Hulina, Armotar ja Puijo – ottelemasta toisesta sijasta (Hulina oli 2.), kun voittaja Uusi-Veto oli mennyt maalipaalun ohi jo kolmisen sekuntia aiemmin!
Ilmeisesti semmoinen ero ei tyydyttänyt Martti Isosaloa, ja niinpä sunnuntaina Uusi-Veto maililla jätti lähtönsä kakkosen eli Puijon kahdeksan sekunnin päähän. Hulina voitti oman lähtönsä (maili oli jaettu kahteen lähtöön), mutta jäi sarjavoittajasta kymmenen sekunnin päähän. Uusi-Vedon ylivoima oli murskaavaa, kun mukana oli sentään mm. ravikuningas Eri-Poika ja kuninkuuskävijöitä Armotar, Lennätin ja Hulina ja menestysruuna Puijo ym.
Tarina jatkuu Hevosurheilun verkkosivuilla aina uuteen vuoteen asti, aina klo 11. Tämä on osa neljä.
Syntynyt Oulaisissa 1951 hevosperheeseen: isä Osvald oli Hevosmies isoilla kirjaimilla, pikkuveli Veijo ammattivalmentaja Saksassa, isoveli Hannullakin oli hyvä ravuri Hiskappi, mutta kaikille meille tärkein oli Hulina Jo 102.
Eläinlääkärinä 37 vuotta Oulaisissa, nyt eläkkeellä jo yli kymmenen vuotta. Hulinan siitostyön vaikutuksesta aikoinaan tammapraktiikkaa laajemminkin Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa. Harrastan lähihistoriasta kirjoittelua.
"Raviurheilussa minun suurin hetkeni oli se, kun Lahden Kuninkuusraveissa vuonna 1974 valjastin Hulinan osallistumaan pääsarjaan, ja suuntasin takasuoralta verryttelyyn radalle – se sai aikaan kuulutuksen, jossa huomautettiin kypärän puuttumisesta. Sakkoja emme saaneet."