Viikonlopun uutiset Lappeerannan raviradan toimitusjohtajan Teemu Keskitalon irtisanomisesta ovat järkyttäneet ja hämmentäneet Etelä-Karjalan hevosväkeä laajasti. Sen lisäksi valtakunnallisesti huomio ja hämmennys on ollut suurta, mutta ihmetystä on asiasta noussut erityisesti Lappeenrannan asukkaissa tästä yllättävästä tapahtumasta.
Businessmaailmassa irtisanomiset ovat arkipäivää ja tunnettu riski, jos tulos ja tavoite eivät kohtaa. Jääkiekkomaailmassa valmentajat vaihtuvat herkästi, jos joukkue ei menesty. Mitä on tapahtunut Lappeessa?
Lappee on taistellut vuosien tai vuosikymmenien ajan selviytymisestä monenlaisissa tilanteissa ja vaihtuvilla toimitusjohtajilla. Ahdinko ei ole ollut vain taloudellinen, vaan henkinen pääoma eli ihmiset, alueen hevosväki on kokenut paljon näissä myrskyissä ja monelta usko parempaan on hiipunut vuosien saatossa, kuten myös talkoohenki. Tässä kuitenkin tapahtui muutos Teemu Keskitalon myötä.
Lappeen toiminta on sittemmin kokenut isoja positiivisia askelia ja se ”henkinen pääoma” on elvytetty toimintaan radan toiminnan ja tulevaisuuden vuoksi. Henkinen pääoma tässä tekstissä tarkoittaa juurikin alueen hevosihmisiä, radan osakkaita ja se on myös yleisiä mielikuvia mitä radan toiminta edustaa paikallisten ihmisten mielissä. Alueen hevosväki on sitoutunut talkoisiin ja tekemiseen ja se on tapahtunut vain ja ainoastaan sillä, että Teemu on omalla persoonallaan ottanut ihmisten työpanoksen ja ajankäytön arvostaen huomioon ja myös näyttää sen konkreettisesti. Ei pelkästään puheissa sivukommenttina.
Tämä kaikki on näkynyt julkisuuteen laajasti, mm. radan toiminta on palkittu keskusjärjestön puolelta ja nyt viimeisimpänä Lappeenrannan kaupungin palkintona vuoden 2025 tapahtumatoimijana. Ja oikeutetusti voikin puhua ilmiöstä Lappeen osalta, jossa rakennetaan uutta näkymää radan tulevaisuuteen, osana toimivaa ja tekevää Etelä-Karjalaa. Positiivisesta pöhinästä puhuvat kylillä Lappeen yhteydessä.
Raviradan hallituksen toiminta tässä valossa tuntuu käsittämättömältä ja annetut selitykset riittämättömiltä. Jos perusteluina on riittämätön talouskasvu, voi todeta, että Roomaakaan ei päivässä rakennettu. Talous on kuitenkin annettujen tietojen mukaan ollut positiivisessa kasvussa viime vuodet. Ja jos hallituksen näkemät ongelmat ovat kriisiyttäneet tilanteen näin, olisiko ollut mahdollista tiedottaa osakkaat asiasta ja etsiä ratkaisuja yhdessä? Laitettiinko näitä asioita vaakakuppiin missään vaiheessa?
Totuus taitaa olla, että hallitus ei ole toimissaan ymmärtänyt toimintamekanismeja, mihin vapaaehtoiseen työhön perustuva toiminta pohjautuu. Alueen toimijat, talkoolaiset, on Keskitalo sitouttanut mukaan ja innostanut puhaltamaan yhteen hiileen, että se on saatu palamaan ja liekkien koko ajan kasvavalle roihulle on perustaa rakennettu. Nyt saatiin liekkeihin saavillinen kylmää vettä ja haalea kutsu tulla taas uudestaan puhaltelemaan niihin ”yhteisiin hiiliin”. Tämä on koettu jo liian monta kertaa ja Lappeen väki ansaitsee paljon parempaa.
Carita Wikström
Lappeenrannan ravirata Oy.n osakkeenomistaja
Lappeenranta